Mitvit herätti keskustelun “oikeasti tärkeän” blogin luomisesta. Hesarin Maija Aalto nosti esiin sen Blogiskoopin, jonka itsekin tällä viikolla mainitsin. Ja Sun Äitis miettii näiden pohjalta: “Oisko, voisko olla, että kohta on käsillä se hetki, jolloin Suomessakin blogeista tulee muutakin kuin seurustelupiirejä?” Lisäksi Erkka pohtii Aamulehden tapaa käsitellä blogeja aineistonaan.
Blogilehden suunnittelu ja kaipuu ei ole uutta. Itselleni on jäänyt mieleen loka-marraskuinen pohdiskelu Tepon blogissa. Kommenttilaatikossa mietittiin silloin kulttuurilehteä, mutta tekoihin ei sillä kertaa puheissa edetty. Ja nyt sitten onkin jo kulttuurin puolella jonkinlaista yritystä, kun muissakin blogeissa mainittu NONO on toiminnassa.
Jonkinlaista tilausta varmasti olisi. Mutta, kuten moneen kertaan on todettu, niin ei se helppoa tulisi olemaan. Itse olen Kulutusjuhlassa pyrkinyt nostamaan esiin blogeista teeman mukaista asiaa, eikä sekään sentään ihan noin vain onnistu. Minulle kuluu blogeihin aikaa, mutta itse olen ajankäyttöni valinnut, joten en todellakaan valita.
Kun keskustelua seuraa ja omia ajatuksieen pyörittelee, niin tulee fiilis, että tällainen blogi ei voisi oikein olla vain yhden henkilön ylläpitämä. Toki vaaditaan se innostunut vetäjä, koska jos vastuu jaetaan kollektiivisesti kaikkien kesken, niin lopulta kukaan ei välttämättä välitä.
Ainakin Kulutusjuhlasta keräämäni kokemuksen perusteella uskallan väittää, ettei sitä blogia enää olisi, jos minä en siellä “emännöisi”. Muut antavat sitten arvokasta lisää ja tuovat erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia. Nyt, kun suomalaisia blogeja on jo kohtuullisen paljon, ei yksi henkilö oikein kattavasti voi seurata blogeja ja kirjoittaa niistä, vaikka siihen aikaakin olisi.
Mutta jään taas seuraamaan tilannetta. Eiköhän tänä vuonna suomalaisessa blogosfäärissä nähdä ainakin yritystä vaikuttamiseen ja laajempaan blogien tutkailuun.
Lisäys 22.1:
“Merkittävää suomalaisblogia” pohtii myös Schizo-Janne:
“Tarvitaanko kotimaiseen blogosfääriin “tärkeisiin asioihin” keskittyvää blogia? Kyllä. Mutta sellaisen pitäminen on vaikeaa. – – nykyisessä “suomalaisen kateuden” ja nälvimisen ilmapiirin keskuudessa sellaista ei taida syntyä. Tai jos syntyy, niin on otettava kunnolla etäisyyttä blogosfääriin. Siellä näet riittää näitä “oikeiden aiheiden” vaatijoita.”
Saarikon Janne taas kyselee, milloin suomalainen ensimmäinen blogijulkimo ja kuka se voisi olla (ja linkkailee tähänkin tekstiin, heh, näin nämä blogipiirit pyörivät pienissä porukoissaan!). Enpä osaa vastata, mutta toki omalta osaltani olen yllättynyt siitä, mihin blogit ovat minua tähän asti vieneet. Veikkaisin kuitenkin, että julkimoksi kohoaa joku tarpeeksi räv
äkkä, koska sellaisista saa parhaat otsikot revittyä.
Lisääys 31.1. eli jälkijunassa: Merten mietiskeli seuraavasti:
“Tälläisen median merkittävyys – miten sen nyt haluaakaan käsittää – tulee jälkijunassa. Se muodostuu hiljakseen merkittäväksi, jos muodostuu. Eikä tätä muodostumista pidä ottaa itseisarvona, tai välttämättä edes tavoitteena – sillä asettaa itsensä kilpailemaan tahojen kanssa, joilla on huomattavasti enemmän resursseja, säännöillä joista ei itse ole ollut päättämässä.”
Blogit merkittäväksi – yksin vai yhdessä?
Blogosfäärissä on hälisty viime viikolla (mm. mitvit, Mari Koo, Sun äitis, Schizoblog, ..) blogien merkittävyydestä isossa kuviossa, tai lähinnä sen puutteesta.
En liene ensimmäinen enkä viimeinen, joka pohtii mitä merkittävyys edes tarko…
Minä en ole vielä oikein sisäistänyt sitä tärkeyden mittaria. Onko se jotain mitä bloggaajat arvostavat vai jotain jolla on laajempaa merkitystä? Ei kai blogien harteille tyrkytetä viittaa, joka kuuluu miljoonabudjeteilla pyöriville tiedotusvälineille?
Tuskailin jo Liftarin luona, että jos ?tärkeää? blogia kuvaillaan sellaiseksi, joka herättää huomiota ja toimintaa myös blogosfäärin ulkopuolella, niin emme voi tuijottaa yhteen pisteesen (?tärkeään blogiin?), vaan koko verkostoon.
Blogit nimittäin ovat parhaimmillaan seurustelupiireinä. Ideanahan on, että ensimmäistä kertaa ikinä kaikilla on mahdollisuus kirjoittaa vapaasti ja julkisesti itseään kiinnostavista aiheista. Ja verkostoista kun on kyse, niin aina silloin tällöin esiin nousee aisioita, joita kaikki pitävät tärkeinä ja syntyy laajempaa blogien sisäistä ja välistä keskustelua.
Jos hyvin käy, niin levinnyt keskustelu herättää reaktioita blogosfääriä seuraavissa ja johtaa toimenpiteisiin sen ulkopuolella. Tämä voi tapahtua paitsi juttuideoita poimivien journalistien kautta tai vaikkapa blogeja lukevan virkamiehen panostuksella. Verkkokeskusteluissa kytevä yleinen mielipide voi myös vaikuttaa positiivisilla tavoilla muiden kansalaisten asenteisiin. Tällainen keskustelun ja seurausten syy-seuraus -suhde on varmasti olemassa, mutta se ei ole aina niin näkyvää. Pointti siis on, että laajamittainen keskustelu aiheesta kuin aiheesta voi olla merkittävää.
Tämäkään summaamasi keskustelu ei ylitä valtakunnallista uutiskynnystä, mutta se on suomalaisen bloggauskulttuurin elinvoimaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeää metamietintää.
Samoin Kulutusjuhla on tärkeä blogi, vaikka sen jokainen postaus ei aiheuta lööppejä tai kaada yrityksiä. Voi olla, että se ei ehkä koskaan penetroidu suomalaisten tietoisuuteen samalla voimalla kuin vaikkapa Hesarin Hinta&Laatu-palsta, mutta tarkoitus ei lienekään kilpailla jokin resursseiltaan ylivoimaisen välineen kanssa, vaan täydentää yleisön tietoisuutta. Omien postausten ohella te poimitte blogosfääristä hyviä keskustelunalkuja ja toimitte pienten tärkeiden asioiden vahvistimena. Blogi on vaikuttanut minun kulutuspäätöksiini ja minä puolestani vaikutan monen muun kulutuspäätköksiin jos en niin merkittävästi verkossa, niin sitäkin enemmän off-line – raja alkaa olla minulle tosin jo kuvitteellinen.
Erkka, aivan, blogit ovat parhaimmillaan seurustelupiirejä (ja sori, että kommenttisi oli jumiutunut moderoitavaksi, jollain hakuammunnalla tämä blogi niitä sinne heittelee). Journalistiselle, hyvin tuotetulle muulle medialle on ehdottomasti tärkeä paikkansa, ja olisi älytöntä, että blogit edes samaan pyrkisivät.
Kuten totesit, on tämä vellova keskustelu tärkeää pohdintaa. Ja omalta osaltani on hienoa havaita, että kun pääsee lukemaan eri näkökulmia ja kommentteja, niin kummasti siinä oma ajatus hioutuu. Blogien inkit ja viittaukset tarjoavat mahdollisuutta laajemman näkökulman löytämiseen, ja tätä itse arvostan suuresti.
Kulutusjuhlassa tavoitteena ei todellakaan olla HS:n Hinta ja laatu: Kulutusjuhlan julkaisukynnys on tietysti matala, ja esiin voi nostaa aiheita, jotka eivät välttämättä kiinnosta kuin muutamaa henkeä, mutta ovat kenties juuri heille tärkeitä. Kuluttamisessa tämä paljon puhuttu kansalaisjournalismi on toki aika helppoa, koska jokainen on kuluttaja ja kaikilla on siihen jotain sanottavaa.
Kun olen vilkuillut sitä, millä hakusanoilla Kulutusjuhlaan tullaan, niin uskaltaisin väittää, että aika moni hakee tietoa nimenomaan jostakin tuotteesta. Tai ainakin näin haluan ajatella: on hienoa, jos Kulutusjuhla voi antaa jonkinlaista näkemystä ihmisten ostopäätöksiin. Joten kiva kuulla, että ainakin sinun kohdallasi se on niin toiminut!
?Kun olen vilkuillut sitä, millä hakusanoilla Kulutusjuhlaan tullaan, niin uskaltaisin väittää, että aika moni hakee tietoa nimenomaan jostakin tuotteesta.?
Jepjep. Itse googletan blogimerkintöjen toiveessa periaatteessa kaikki tuotteet, joiden hankitaa harkitsen. Enkä pelkästään tuotteen nimeä, vaan seulon eri kielillä myös tuotteen nimeä yhdistettynä esim. sanaan ?ongelma? tai ?paska? jne.
Tunnustan asettelevani omissa arvioissani sanoja sellaiseen muotoon, että tietoa/apua etsivä voisi löytää kaupallisten sivustojen ohella myös minun mielipiteeni.
Ja kun Kulutusjuhla kuuluu tähän word-of-mouth -osastoon, niin tämä taulukko hivelee varmasti mieltä
Erkka: Aivan, tokJ word-of-mouth on tunnestusti melkoisen tärkeä tekijä. Uusimmassa Kuluttaja-lehdessä koluministina on KTK:n Petteri Repo ja hänkin kirjoittaa juuri siitä, miten ensimmäiseksi hyppää nettiin lukemaan muiden kommentteja.
Itse vaan hieman aina epäröiden suhtaudun siihen, että ihmisiltä on kysytty heidän ostopäätökseensä vaikuttaneita tekijöitä. Se prosessi on usein niin monimutkainen, että on vaikeaa sanoa, mikä loppujen lopuksi ratkaisi. Toisaalta tuotteita on nykyisin niin paljon, että toisilta kuullut kommentit tekevät valinnan huomattavasti helpommaksi, joten tokihan sitä mielellään niitä seuraa!