Julkinen puhe on julkista

Lisäys 14. päivä, linkki Voima-lehden juttuun.

Tammikuussa jenkkiblogimaailmassa varsin tunnettu blogaaja, Violet Blue, kohtasi Macworld -tapahtumassa Steve Jobsin. Violet asteli Jobsin luo ja kysyi, olisko ok, jos hän ottaisi Jobsista kuvan. Vastaus yllätti:

“He told me curtly, flatly that I was rude. And turned his back to me. The small circle of people around him sniggered. – – –
I walked two steps away and stopped to take this picture of his back; then I was instantly filmed and livestreamed by Robert Scoble.”

Kyseinen video on edelleen katsottavissa.

Steve Jobsin toiminta herätti jenkkiblogeissa melkoista huomiota ja se levisi mm. Digg-palvelun kautta.

Tarinan opetus sekä yritysmaailmalle että yksityisille ihmisille on mielestäni se, että jos on esillä julkisesti, niin se voi aina päätyä nettiin. Ei nykyisin voi olettaa, että seminaarin puheet tai messuilla satunnaiselle juttelemaan tulevalle henkilölle kerrotut kommentit jäisivät vain siihen tilanteeseen.

Mutta eihän tässä sinällään ole mitään ihmeellistä. Kun kertoo asioita, joiden takana on valmis seisomaan ja käyttäytyy järkevästi, niin netin kautta on mahdollista saada myös hyvää julkisuutta.

Olen itse kirjoittanut blogiin useista tilaisuuksista. Useimmiten olen lähettänyt linkin tekstiini henkilölle, jota olen kuunnellut, ja pyytänyt kommentoimaan. Blogiin asti harva rohkenee kommentoida, mutta sähköposteihini saan sentään vastauksia, joissa on kiitelty raportoinnistani.

En minäkään tietysti raportoi julki mitään sellaista, joka on selvästi yksityiseksi tiedoksi tarkoitettu. Joissakin tilanteissa olen erikseen kysymällä varmistanut, voinko kirjoittaa tästä blogiin.

Virhetulkinnoista vuoropuheluun

Blogiin saattaa tietysti päätyä virhetulkintoja. Viestintähän on tunnetusti hyvin altis väärinymmärryksille. Verkossa näitä tulkintoja on kuitenkin mahdollista korjata myös jälkikäteen ja käydä myös lisää vuoropuhelua. Molemmat tahot voivat tarkentaa näkemyksiään.

Netti tarjoaa mahdollisuuden saada palautetta: ehkä se on joskus vähemmän miellyttävää, mutta joka tapauksessa se on arvokasta. Minusta olisi mielenkiintoista lukea tulkintoja myös omista puheistani: en varmasti aina ole oikeassa eivätkä kaikki pidä edes tyylistäni esittää asioita.

Kun Seiskan toimittaja TEAKissa luennoi

Uusimmassa eli helmikuun Voimassa (s. 28-29) on dramatugiksi opiskelevan Jussi Moilasen kirjoittama artikkeli, jonka sisältö on lähinnä litterointia Seiskan toimittaja Ilkka Janhusen teatterikorkeakoulusta pitämästä luennosta. Tähän tapaaan:

Opiskelija
Mitään moraalia teillä ei oo.

Ilkka
Jos puhutaan moraalista tai niinku näin – niin vaikka mitä muuta ajattelisisitten niin Seiska on hyvin kiltti lehti. Suomessa ilmestyy lehtiä, jotka käsittelee paljon raakemmin asioita. Puhumattakaan brittien tablodeista – ootteko lukenut esim. Sunia?

Opiskelija
Miksi näyttelijälle olis tärkeeät saada sellasta julkisuutta?

Ilkka
No, tehän saatte sillä tavalla töitä.

Joukko opiskelijoita
Niin, jos haluu tehdä paskoja töitä!

Ilkka
No ei sitä kannata ottaa niin haudanvakavasti.

Kuten Matti kirjoittaa Humanoidin elämää -blogissaan, niin yliopistoluennothan ovat avoimia tilaisuuksia. Jatkossa verkkoon varmasti ilmestyy enemmän Voiman jutun kaltaisia muistiinpanoja myös korkeakoululuennoista, ja siinä voi tietysti olla niitä suhtautumisongelmia, joita Matti kirjoituksessaan kuvaa.

Tagged: Tags