Ensimmäinen virallinen opiskelupäivä, ensimmäinen osallistuminen Kulutusyhteiskunnan muutoksen tutkijakoulun (KUMU) seminaaritapaamiseen. Kyseessä on oman oppiaineeni ja valtiotieteellisestä löytyvän talous- ja sosiaalihistorian yhteinen tutkijakoulu.
Prefossorien lisäksi läsnä oli muutamia muita kyseisten oppiaineiden piirissä vaikuttavia nykyisiä ja tulevia tohtoreita. Kerroin lyhyesti omasta orastavasta tutkimusideasta, ja tämän jälkeen kuuntelin mielenkiinnolla muista meneillä olevista projekteista ja suunnitelmista. Tapaamisen tunnelma oli mukavan välitön, ja uskon, että tuosta porukasta saan vielä paljon tukea ja ajatuksia omaan tutkimukseen.
Senkin kuulin, että nyt parhaillaan kerätään tutkimushankkeessa muistitietoa kuluttamisesta. Nyt olisi siis kaikilla oiva tilaisuus osallistua kuluttamiseen liittyvän tiedon keräämiseen ja naputella vaikkapa oma kuluttajaelämänkerta tai miettiä suhdetta rahapeleihin.
Virallisen osuuden jälkeen siirryimme vielä vapaamuotoisempaan rupatteluun, joka tosin sekin pysytteli yliopisto- ja tutkimusmaailman aihepiireissä. Mietittiin sitäkin, miten elämä kuljettaa yllättäviäkin reittejä. Jep, enpä olisi silloin perusopintoja aloittaessani uskonut, että viiden vuoden päästä istun oluella professorin kanssa ja pohdimme, mihin isompaan kokonaisuuteen oma tutkimukseni voitaisiin liittää.
Tämä päivä vahvisti tuntemusta siitä, että vaikka jatko-opinnot ovat varsin itsenäistä puurtamista, niin ei siinä sentään yksin tarvitse olla, vaan ajatuksiaan voi peilata monien kanssa. Mutta paljon minulla on tehtävää, se on selvää!
– –
Olen ollut vain kerran väitöstilaisuudessa ja sekin oli vuosia sitten. Ensi viikon lauantaina aion kerätä toisen kokemuksen, sillä tarjolla on mielenkiintoinen väitös: Tiina Huokunan "Vallankumous kotona! – Arkielämän visuaalinen murros 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa".