Videot tulevat suomiblogeihin

Suomalaisissa blogeissa ei kovin paljon ole blogaajien omia videoita näkynyt, mutta selvästi tässäkin on nyt muutosta tapahtumassa.

“Virallisempaa” julkaisumuotoa edustaa Medis, jolla on nyt Rautasilta-televisio. Myös muut saavat osallistua lähetysten tekoon, ja tässä Medikseltä tullutta tietoa:

“Voin antaa halukkaille ns. kameraoikuksia, joilloin voin kenen tahansa oikeuden omaavan pistää suoraan lähetykseen omalta koneeltaan mistä päin maailmaa tahansa.

Tietysti sillä edellytyksellä, että hänellä on webbikamera tms.

Annan näitä ns. kameraoikeuksia sähköpostiosoitteessa info (at) rautasilta.com”

Medis siis koostaa parhaillaan lähetystä ja voi noutaa materiaaleja siihen myös You Tubesta.

Ja tasapuolisuuden vuoksi maininnan ansaitsee myös Striimi.net, kansalaismediaportaali, jossa vaikuttaa podcasteilla tutuksi tullut Järvisen Hessu. Striimi.netin tarkoituksena on tuottaa monenmoista sisältöä ja tarjota esimerkiksi bändeille mahdollisuutta promota itseään.

Mutta tokihan videopätkiä ympätään blogeihin muutenkin. Esimerkiksi Aallon Tuija julkaisi viime kuussa videota Sulakkeen Juhani Lassilan haastattelusta. Tuolla muotiblogipuoluella Colour me! -blogia pitävä ia julkaisi videon, jossa esittelee huonettaan. (Ja minä itse olen Villi-kissan blogiin yhdistänyt You Tubeen lataamiani videoita, joissa digikameralle kuvatuissa pätkissä lässytän kissalle, mutta en nyt pitäisi niitä merkittäväni videojulkaisuina suomalaisessa blogosfäärissä.)

Mikä videomuodossa sitten kiehtoo pelkkään ääneen eli podcasteihin? Ei välttämättä mikään.

Eihän sitä televisiotakaan välttämättä intensiivisesti katsota. Mutta videon kautta on tietysti mahdollista saada lisää meininkiä, ja moni asia ei toimisi ilman kuvaa. Teknisesti videoiden teko alkaa olla helppoa: niiden laatu on tietysti olla eri juttu. Ei kirjoittaminenkaan vaikeaa ole, mutta hyvin kirjoittaminen vaatii jo vähän enemmän.

Yrityspuolella näköjään suomalainen sijoituspalveluyritys Seligson & Co julkaisee tekstimuotoisen blogin lisäksi videoita, joissa käsitellään tietysti sijoittamisen kenttään liittyviä aiheita.

– – –

Lisäksi mainittakoon, että nyt lauantaina 16. päivä on blogimiitti klo 19 alkaen ravintola Juttutuvassa Helsingin Hakaniemessä. En ole tilaisuuden organisoija, joten en myöskään välttämättä ole siellä heti seiskan aikaan, mutta jossain vaiheessa varmasti piipahdan.

Tagged: Tags

17 Thoughts to “Videot tulevat suomiblogeihin

  1. Kyllä meillä harrastetaan videoilla bloggaamista enemmänkin, nimittäin skeittaajien blogeissa. Näitä ei juurikaan blogilistoilla näy vaan ne ovat oma, vähän ulkopuolisilta piilossa oleva alueensa, mutta niiden määrä on syksyn mittaan kasvanut mun nähdäkseni melko reippaasti. Videoita näyttää julkaisevan skeittiblogeista aika moni, skeittaamista esitellessä se lieneekin kätevin formaatti. Ja pieniä elokuviakin ne osaavat tehdä ihan itse. Tässähän tulee melkein kateelliseksi. Skeittausblogien selailussa pääsee alkuun vaikka Susiphotosta ( http://susiphoto.blogspot.com/ ).

  2. Jep, ihan varmasti harrastajaporukoista tätä löytyy, kiitos vaan vinkistä. Lähinnä siis tarkoitin, että näissä “tavisblogeissa” vielä juurikaan ole videoita näkynyt.
    Skeittarithan ovat jo ajat sitten pistäneet omia videoitaan nettiin julki: muistelen vuotta 2000 ja Nolla.netin alkutaipaletta (meikäläisen eräs muinainen nettipäiväkirja oli tuolla sivustolla tuolloin!). Ja nythän tuokin saitti julkaisee omaa televisiotaan.
    Joten tällainen “visuaalisempi” harrastus on tietysti ihan edelläkävijää.

  3. Tavisblogeista olet tietysti oikeassa, olen ehkä vähän huono erottelemaan blogeja taviksiin ja ei-taviksiin kun kaikki ovat tavallaan samalla viivalla Readerilla lukiessa. Ehkä tavallisemmissa blogeissa ei oikein ole helppo keksiä aihetta tai tarvetta videoiden käytölle? Mietin joskus itsekin, pitäisikö laajentaa videojulkaisemiseen, mutten keksinyt oikein mitään, missä videosta olisi etua kuviin tai tekstiin verrattuna. Keikkaraportteja tehdessä tietysti, mutta siinä tekijänoikeudet ovat ongelma. Junaharrastajat julkaisevat myös jonkin verran videoita, muttei ehkä ole kovin kiinnostavaa videoida junan saapumista ja lähtöä asemalle vaan pelkkä kuva ajaa saman asian.
    Neuleblogi videomuotoisena kuulostaisi ainakin musta varsin omalaatuiselta formaatilta.

  4. emmätiiä. mua vois kiinnostaa niin moni asia. esimerkiksi mahtava veto guitar herosta! mut en jaksa miettiä olisko se sitten kenen tekijänoikeutta? Voisin silti pistää meneen kun ei oo vielä bisnestä.
    On niin monta asiaa joita oikeesti haluaisin nähdä ihan niinkun haluan lukeakin. Nyt näitä videoita vaan vois oikeesti nostaa blogisanomien tyyliin kun ei niitä niin paljon vielä oo.
    Voisin vetää jotain blogisouta ja niin vois niiiiin moni muukin! komaan.

  5. On todellakin sääli, ettei videoita näy enemmän. Ehkä juuri tuo aiheiden keksimisen vaikeus on yksi syy. Toinen lienee se, että luullaan videon editoimisen jne, olevan vaikeaa. Ei se ole, koska minäkin olen oppinut sitä joten kuten 🙂
    Viime vuoden puolella aloitin oman, puhtaasti vain videoita, siältävän blogini -tosin siellä on myös kuvakoosteita, ei siis pelkästään liikkuvaa kuvaa.
    Ja minä olen ihan tavis. Ei mitään prota.

  6. Viima & Medis: Olen minäkin pohtinut, jos itse pistäisi videoita julki (siis jotain muuta kuin noita kissalässytyksiä). Kiinnostavimpana vaihtoehtona olen pitänyt jotain sellaista “kuluttajapätkää” eli jos löytää jonkun tosi kivan hankinnan tai saa tosi hyvää palvelua, niin voisi ottaa sen videollekin. Mutta ei vaan ole sitten kuitenkaan vielä tarpeeksi ollut intoa.

    SusuPetal: Oh, minulta oli mennyt ihan ohi tuo aluevaltauksesi! Hienoa!

    En tiedä sitten, ovatko suomalaiset perinteisesti olleet innokkaampia ilmaisemaan itseään kirjallisesti. Esim. jenkeissähän lukutaidottomuus on yksi rajoittava tekijä, joten visuaalinen viestintä on siellä ollut tärkeämmässä roolissa. Me taas olemme tottuneet lukemaan sanomalehtiä ja kirjoittamaan kirjeitä tai naputtelemaan tekstiviestejä.

    Tosin ihan varmasti videojulkaiseminen yleistyy, nuoremmalla sukupolvella ei ole mitään sellaista kynnystä kuin meillä vanhemmilla: he hallitsevat sekä tekniikan että ovat tottuneet olemaan kuvattavana.

  7. Miksipä ei voisi ajatella, että lukisi kirjoittamansa tekstin videolle, vai pitääkö siinä sitten olla jotain muuta? Voisihan sitä ympätä tekstinsä vielä audioksi ja liittää nämä kaikki yhteen blogimerkintään. Merkintä olisi siis nautittavissa kolmessa eri formaatissa. Jee!

    Mutta kai vielä kiinnostavampaa olisi, jos nämä kaikki voitaisiin jotenkin ristilinkittää keskenään.

    Tai siis, että esimerkiksi video käsittelisi luettua tekstiä ja päinvastoin.

    Verkkotoimittaminen on toistaiseksi vielä pitkälti tekstin varassa. Jospa miettii vaikkapa alalla ”pitkällä” olevia Iltapäivälehtiä, yleensä verkossa olevat videot ainoastaan tukevat jotain lehdessä ollutta juttua. Samalla ne toimivat yleensä myös koukkuna verkkoon menemiselle. Videot on yleensä aika raakoja ja lyhyitä.

    Audiot toimivat yleensä täysin itsenäisinä juttuina, paitsi, digitodayn puhesimulaattori on ihan mielettömän hieno juttu.

    En tiedä. Tekisipä mieli joskus päästä sellaisen formaatin pariin, joka sisältäisi kaikkia näitä medioita, tarkalleen mietittynä, minkälaista sisältöä mikäkin mediamuoto pitää sisässään. Ehkä pitäisi kokeilla kehitellä? Tuleeko jollain mieleen aiheita missä tällainen toimittaminen olisi jotenkin relevanttia?

  8. Arttu: Pelkän kirjoittamani tekstin lukeminen videolle tuntuu vähän tylsältä. Kirjoitan jutut kuitenkin luettavaksi, joten kun esim. Kansalaismediakatsauksessa on jotain tekstiäni luettu, niin se kuulostaa hiukan hassulta.

    Mutta videoida voisi esim. keskustelunpätkää, haastattelumeininkiä tms. Erään kaverin kanssa mietittiin sellaista “Iltapäiväkahvit” -konseptia, jossa vain nauhoitettaisiin meidän kahvipöytäkeskustelua, tai siis valittaisiin siitä julkaistavaksi jokin kiinnostava kohta. Tosin se ei sitten muista välttämättä olisi kovin kiinnostavaa 🙂

    Videoiden verkkotoimittaminen ei kieltämättä ole ollut mitenkään erityisen huomiotaherättävää vielä. Itse olen toiminut liikaa printin ja tekstin parissa, joten aivojen vääntäminen liikkuvaan kuvaan ja ääneen vaatii omienkin ajatus- ja toimintatapojen muokkausta.

  9. Mari: Jep. Esimerkiksi Aallon Tuija tuosta konseptista on kanssa luonut hienoja esimerkkejä myös. Mutta toimituksellisesti mun pitäisi miettiä vielä enemmän, joka on toisaalta ihan ajankotaista.

    Olemme tekemässä yle.fi/pop -sivulle sarjaa, jossa tutustutaan suomalaisiin musiikin alakulttuureihin. Tämä toteutetaan haastattelemalla videolle kolmesta viiteen oman alakulttuurinsa edustajaa. Mietin tätä asiaa nyt sitä silmällä pitäen, että millä tavoin tekstin ja kuvien tulisi korreloida videoiden kanssa, kun ne ovat kuitekin tässä sarjassa pääpainona. Sisällöt ainakin alustavasti tulevat ns. normaalille webartikkeli pohjalle. Tarkoitan siis että ei, ainakaan toistaiseksi, olla tekemässä mitään leiskattua / sarjaa varten rakennettua alustaa.

    Kuvia on napsittu haastattelutilanteista jo jonkun verran, löytyy osoitteesta: http://flickr.com/photos/ylefipop

  10. Sattuipa hassusti, että liitin blogiini ensimmäisen videopätkän ja vasta sen JÄLKEEN eksyin lukemaan tämän postauksesi aiheesta. Oma panokseni videobloggaamiseen ei myöskään ole kaksinen – videossa koirani ulvoo tyttöjen perään.

    Mutta ehkä sitä ominaisuutta voisi käyttää joskus asiallisemminkin. En vain keksi, miten.

  11. Arttu, pitääpä seurailla tuota projektia.

    Kirsi, olet ajan hermolla 🙂 Ja samanlaisia lemmikkivideoitahan nuo minunkin pätkät ovat olleet. Ehkä sitten joskus jotain asiallista, katellaan!

  12. Toinen lienee se, että luullaan videon editoimisen jne, olevan vaikeaa.

    Minusta taas olisi hyvä pitää mielessä, että hyvien videoiden tekeminen on vaikeaa, vaikka teknisesti varsin helppoa onkin. Useimmat podcastit on huonosti valmisteltu ja lopputulos on puuduttavaa jorinaa, mutta audio ei sentään vie huomiota täysin. Koska video vaatii käyttäjältään kaiken huomion, sen tulee korvata tämä olemalla kiinnostava.

    Blogimerkinnän lukeminen nauhalle sellaisenaan ei minusta vielä oikein ole riittävä peruste äänijulkaisulle eikä ainakaan videolle.

    Zefrank teki jatkuvalla syötöllä kiinnostavia videoita, mutta aika harva meistä kykenee moiseen.

    [Sori nyt, mutta jonkun on pakko olla lannistava kriitikkokin aina välillä.]

  13. PA, eihän tuo mitään lannistavaa ollut, vaan realismia! Sama juttuhan se on valokuvauksenkin kanssa: digikameroiden myötä kuvaamisesta on tullut helppoa, mutta eipä kaikkien valokuvat silti kovin kummoisia ole.
    Toisaalta moni kirjoittaa blogiakin lähinnä lähipiirilleen. Niinpä sitä videota yhtä lailla usein varmasti julkaistaan lähinnä tiettyä porukkaa ajatellen. Silloin sillä laadulla ei niin väliä ole (ja jälleen viittaan omiin kissavideoihini…)

  14. Esimerkki mielestäni todella mielenkiintoisesta&oivaltavasta blogi-videosta: http://ulriikka.vuodatus.net/blog/1117583

    Eli Domus Perkele-sarjakuvablogissa on video siitä, kuinka sarjakuva-blogiin syntyy merkintä.
    Miltähän mahtaisi näyttää samanlainen video tekstiin perustuvan blogimerkinnän syntymisestä? 😉

  15. Onko kellään kokemuksia tai tietoa Ugc-videoiden toimivuudesta verkossa, esimerkiksi median käytössä.

  16. Hoo, tänne on ilmaantunut paljon hyviä kommentteja sitten viime käymän. (Pitäisikö ryhtyä lukemaan blogeja viikon viivellä, että saisi samalla noukittua jälkipuheiden hedelmät?)

    Komppaan PA:ta, hyvän videon tekeminen on todella vaikeaa. Harva video on niin sopivarytminen ja sisällöltään kiehtova, että sitä jaksaisi katsoa. Voin sekunneissa todeta onko blogipostauksessa mitään mielenkiintoista, mutta video pitää katsoa kokonaan ja pahimmassa tapauksessa sen latausta pitää odottaa niin pirun kauan.

    Eikä hyvääkään sisältöä jaksa katsoa, ellei tempo ole kohdillaan. Esim. en ole yhtään varma olisinko jaksanut seurata PA:n mainitsemaa ZeFrankia samalla mielenkiinnolla, ellei ääni- ja kuvaleikkaus olisi ollut niin tiivistä.

    Podcastit ovat sitten oma lukunsa, niitä kuuntelee muun puuhailun ohessa, joten pituus ei ole haitta vaan melkeinpä plussa.

Comments are closed.