Tämän syksyn kuluttajaliike on Carrotmob. Itse kuulin suomalaissuunnitelmista ensimmäisen kerran Jaikussa Roope Mokan aloittaman ketjun kautta. Eikä siitä ole edes kahta viikkoa, mutta sen jälkeen homma on saanut paljon huomiota ympäri nettiä ja myös mediassa. Linkkejä ja tietoja on toistaiseksi tarjolla wikissä, itse olen raportoinut aiheesta Kulutusjuhlaan (osa 1 & osa 2).
Porkkanointi (Carrotmobin suomenkielinen nimi on vielä haussa) taitaa osua juuri sopivasti ajan hermoon. Kuluttajat haluavat win-win-vaikutuskeinoja, ja yrityksetkin lienevät ovat kypsiä lähtemään hommaan mukaan.
Tietysti tällainen parveileva toiminta näyttäytyy helposti sekavalta sopalta. Ideoita, ajatuksia, mielipiteitä sinkoilee niin netissä kuin muissa keskusteluissa (kuten eilisessä tapaamisessa, jossa olin mukana) laidasta laitaan. Samalla pitäisi saada alkuinnostus kestämään ja jalkautumaan toiminnaksi.
Kulutusjuhla ry käynnistelee pikkuhiljaa
Kesän aikana olen saanut jokusen kerran kysymyksiä siitä, miten oma yhdistystoiminta eli Kulutusjuhla ry etenee. Valitettavasti olen joutunut vastaamaan, että vielä pitää hetkinen odottaa, ennen kuin jäseneksi pääsee liittymään. Pohjatyötä tehdään, mutta mitään kiirettä emme ole pitäneet.
On ollut kuitenkin hauska havaita, että ihmiset ovat valmiita liittymään jäseniksi, vaikka emme edes mitään sen ihmeellisempää tässä vaiheessa lupaa.
Sen verran lupaan, että syyskuun aikana myös Kulutusjuhla ottaa edistysaskeleita.
Freejournalistin Ekomatseja
Oman työelämärintaman kannalta mainittakoon se, että olen nyt virallisesti free-toimittaja. Eli siis Journalistiliiton ja sen alaisen freelance-journalistien yhdistyksen jäsen.
Käytännön työssä jatkuu kiva meininki. On mukavaa havaita, että kuluttaja-, viestintä- ja nettitietämykseni tuottaa ihan oikeasti.
Jatkan edelleen esimerkiksi Yhteishyvän nettisivuilla julkaistavan Ekomatsin tekemistä: ideana on vertailla kahden jollain lailla toisiinsa vertautuvan tuotteen ekologista rasitetta (viimeisimpänä kulta vs. hopea ja tuorekurkku vs. etikkakurkku). Ei mitenkään helppo homma, mutta onneksi myös tutkittua tietoa tuotteista tulee koko ajan lisää.
Mutta tietysti siinä joutuu kohtaamaan sen saman, minkä kaikki muutkin. Monien tuotteiden vertailu on täynnä jossittelua, toisaalta-toisaalta -ajattelua ja hinnallakin on merkityksensä.
Toisaalta on pakko myöntää, että monet arkiset valinnat ovat kokonaisuuden kannalta todella pieniä, jolloin itse kyynisesti mietin niiden merkitystä (eli parempi olisi olla ostamatta esimerkiksi lainkaan koruja).
Mutta pakko kai se on uskoa, että pienelläkin on merkityksensä.
Kyllä, roska päivässä on yksi roska yhden ihmisen elämässä mutta kun kaiken linkittymisen ja tiedonvälityksen kautta, yhdestä tuleekin ryhmä, yhdistys, liitto tms. niin kaduilta ja luonnosta poistuukin jo sellainen määrä roskia joilla on merkitystä. Ja eilenhän tuohon Carrotmobiin taisi tulla kutsu Facebookissa, ja parille sadalle taisi tulla laitettua kutsua eteenpäin. 🙂
Norppa, joo, minun kyynisessä (?) ajatusmaailmassani ne merkittävimmät ympäristöteot ovat kuitenkin pitkälti yhteiskunnallisia ja poliittisia. Miten asutaan, miten liikutaan jne.
Ja yksilönkin kannalta juuri asuminen ja liikkuminen ovat ratkaisevia: jos silmät kirkkaina kehuu olevansa ympäristöihminen, kun kierrättää ja ostaa luomutuotteita, mutta samaan aikaan asuu 300 neliön omakotitalossa, hurauttalee omalla autolla kymmenien kilometrien työmatkat ja tekee pari lomamatkaa lentokoneella vuodessa, niin sen kierrättämisen ja luomutuotteiden merkitys on niin pieni. Vaikka tietysti parempi sekin kuin ei mitään…. Mutta siis paljon enemmän pitäisi tehdä jossain muussa kuin siinä, että kuluttajille sysätään vastuu.
Kyseessä ovat vain niin hemmetin isot kuviot ja rattaat, ja niiden muuttaminen ei käy kovin helposti. Tuntuu siksi, että jos omissa teksteissänikin tuon esiin lähinnä minimaalisia yksilötason valintoja, niin se vie huomiota noilta suuremmilta asioilta. Mutta sitten koetan ajatelle, että jos nämä pienet nyt sitten jotenkin herättäisivat kiinnostusta suurempiinkin.