Laitat kuvan nettiin. Muutaman vuoden kuluttua huomaat, että joku taiteilija on hyödyntänyt kuvaasi teoksessaan kysymättä sinulta siihen lupaa. Onko taiteilijan toiminta oikein esimerkiksi tekijänoikeuslain nojalla (joka siis yleisesti vaatii esim. luvan kysymisen tai sitaattioikeuden nojalla tehdyn lainauksen, jos käyttää toisen kuvia, tekstejä tai muuta tuotantoa)?
Yleisesti ottaen taiteilija saa käyttää toisten kuvia teosten luomiseen. Se todettiin jo 1970-luvulla, kertoo Valokuvaajan tekijänoikeusopas (PDF, s. 26, oppaassa myös kuvat alkuperäisestä kuvasta ja taideteoksesta):
“Valokuvien jäljentäminen maalaamalla oli tuohon aikaan verrattain yleistä ja ärsytti valokuvaajia, koska se yleensä tapahtui lupaa kysymättä. Kyseisessä tapauksessa lähdettiin asiaa selvittämään oikeudessa. Korkein oikeus katsoi aikanaan perusteluissaan, ettei valokuvaajalla ole oikeutta aiheeseen, ja [valokuvaaja] Ojutkangas hävisi jutun. Tapaus herätti valokuvaajien ja kuvataiteilijoiden kesken vilkkaan keskustelun, jonka kuluessa
soveliaan ja sopimattoman lainauksen rajoja pohdittiin.”
Millä edellytyksillä kuvasta tulee uusi teos?
Opas jatkaa aiheen käsittelyä:
“Valokuvateoksesta tulee uusi teos, jos sen valmistamiseen käytettävää tekniikkaa muutetaan siten, että kuva olennaisesti muuttuu; esim. valokuvateosta mallina käyttäen tehdään maalaus, laveeraus tms. tai mustavalkoisesta kuvasta tehdään värikuva tms. Uusi teos voidaan valmistaa myös yhdistämällä olemassa olevia valokuvia tai valokuvateoksia montaasitekniikalla uudeksi teokseksi. Viimekädessä sitten oikeudessa ratkaistaan onko kyse uudesta teoksesta vai tekijänoikeuksien loukkauksesta.”
Koska puolisoni on taiteilija, joka tekee nettikuvista kuvankäsittelyn kautta öljyvärimaalauksia, niin halusin selvittää asiaa. Välillähän taiteilija kohtaa tilanteita, joissa häneltä kysytään, että millä oikeudella hän ottaa toisten kuvia netistä.
Sopiva tilanne tuli vastaan ProComin Mitä laki sanoo? -koulutuksessa. Tosin jo aiemmin sen verran olin aihetta kartoittanut, että en uskonut kuvien käytössä taiteen lähtökohtina olevan varsinaista ongelmaa, ja herra taiteilijallakin oli jo opiskeluajaltaan näkemys, että kuvien käyttö on sallittua.
ProComin tilaisuudessa keskusteltaessa Päivi Tiilikka (OTT, VT, tutkijatohtori, Kansainvälisen talousoikeuden instituutti) muistutti, että alkuperäisellä kuvan ottajalla on moraalinen oikeus kuvaan. Tällöin siis voi olla kiistanalaista, voiko kuvaa käyttää esimerkiksi eläinten oikeuden puolustamiseen liittyvässä taideteoksessa, jos kuvan ottaja ei kuvaansa haluaisi tällaiseen yhteyteen.
Minusta laki on minusta tuolta osin hiukan epäselvä. Pitää vielä ottaa huomioon ylittääkö valokuva teoskynnyksen. Suomessa valokuvan teoskynnyksen ylittyminen tosin on harvinaista.
Toinen kysymys on myös onko “kopioitu” kuva tilattu muotokuva vai ei? Tilatun muotokuvan kohdalla ei kuvanottaja saa laittaa kuvaa esille ilman kuvattavalta saatua lupaa. Jos lupa julkaisuun kuvaajalla on voi tulla hankaluksia, jos kuva esim. maalataan tai sitä käytetään osana jotain muuta teosta.
Kolmas on sinunkin mainitsema on siten se julkaisuyhteys. Myös kuvassa olevalla voi olla sanomista, jos uusi muokattu kuva julkaistaan loukkavassa yhteydessä tai sellaisessa yhteydessä jota ei hyväksy.
…ja oma nimi väärin… fail 😀
Peter (tai Peterr :D), kiitos täsmennyksistä!
Sen eilisen perusteella ymmärsin, että yksiselitteistä tämä ei ole, siksi pyrin vähän lieventäviin ilmauksiin, kuten “yleisesti ottaen”, vaikka kieltämättä olisin tekstissäni voinut tuoda vähän paremmin ilmi aiheen monitahoisuutta ja sitä, ettei nyt ihan mitä vaan saa taiteen nimissä tehdä.
Eikä oikeustapauksiakaan ilmeisesti juuri ole tuota 1970-luvun yhtä lukuunottamatta, joten niistä ei voida päätellä, miten homma toimisi erilaisissa tilanteissa. Ja varmasti nykyaika asettaa ihan omia haasteitaan.
Minulle tuo muotokuvahomma oli ihan uutta tietoa, hyvä, että tuli nyt esiin.
Teoskynnys on tietysti kimurantti monissa muissakin kohdin kuin valokuvissa.
Peter kävikin hyvin läpi nuo muut huomioitavat asiat. Mutta peruskuvio on aika selvä: tavanomainen valokuva on lähioikeuksin suojattu, ei tekijänoikeuksin. Lähioikeudet ovat valokuvien osalta lähes samat kuin teosten tekijänoikeudet, mutteivat täysin. Juurikin tämä rajoitus toiseen teoslajiin muuntamisesta ei kuulu valokuviin. Maalatusta taideteoksesta ei voi tehdä lyijykynäpiirrosta tai valokuvaa ilman lupaa, mutta valokuvasta voi maalata tai piirtää mallin mukaan.
Tarmo, kiitos sinullekin kommentista ja tarkennuksista lähioikeuksiin.