Lisää avointa dataa journalistien, politiikan ja kuluttajien hyväksi

Viime viikolla istuin datajournalismin seminaarissa, tällä viikolla kuluttajapoliittisen ohjelman pohdinnoissa. Näitä yhdistivät näkemykset tiedonjakamisen merkityksestä.

Datajournalismin näkökulmasta kaivataan lisää avoimia tilastoja ja muuta, erityisesti yhteiskunnalliseen toimintaan liittyvää aineistoa (kuten kunnanhallitusten kokousten pöytäkirjat tai tiedot julkisista hankinnoista).

Kuluttajapolitiikan näkökulmasta halutaan lisää koottua tietoa niin politiikan tekoa varten kuin kuluttajia ajatellen. Esimerkiksi professori Pirjo Laaksonen kaipasi työkalua, joka kertoisi, miten hyvin kuluttajat voivat Suomessa. Tämän työkalun, “hyvinvointibarometrin”, työstäminen vaatisi erilaisten tilastojen, kuluttajakyselyiden ja -tutkimusten yhdistämistä sekä asiantuntijanäkökulmien koostamista.

Eli siis osaltaan sitä samaa avointa dataa, jota myös datajournalismin päivässä peräänkuulutettiin.

Lisäksi Mainostajien liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski nosti esiin tarpeen siitä, että kuluttajat saisivat tietoa omasta toiminnastaan. Hanski-Pitkäkoski viittasi Britannian Consumer Empowerment Strategy -ajatuksiin (koko dokumentti PDF-tiedostona), jossa yhtenä kohtana on tiedon voima: kuluttajien pitäisi päästä käsiksi dataan, jota yritykset heistä keräävät.

Mm. pankit, luottokorttiyhtiöt ja teleyhtiöt keräävät meistä runsaasti tietoa, joka on vain heidän käytössään. Britten tavoite on “mydata”-järjestelmän kautta saada tällaiset tiedot muotoon, jossa ne olisivat muidenkin helposti ladattavissa. Sen avulla kuluttajille saataisiin tietoa heidän kulutuskäyttäytymisestään, joka taas auttaisi tekemään parempia hankintoja tulevaisuudessa.

Eli siis puolin ja toisin kaivataan avointa dataa.

Itsehän olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että henkilökohtaisesti minua ei haittaa, jos minusta kerätään tietoja. Oleellista olisi se, että minulla olisi käsitys, mitä tietoa kerätään ja minulla olisi pääsy omiin tietoihini. Tietysti toivon, että tiedon kerääminen tuottaisi esimerkiksi parempaa kohdistettua mainontaa.

Tunnettua myös on se, että kuluttajina meihin vaikuttaa tieto siitä, miten me toimimme ja toiset kaltaisemme toimivat. Muun muassa noissa energiansäästöön liittyvissä toimissa sillä on iso merkitys: tällä hetkellä puhutaan vaikkapa huoneistokohtaisien vesimittareiden merkityksestä vedenkulutuksen vähentämisessä.

Tagged: Tags

5 Thoughts to “Lisää avointa dataa journalistien, politiikan ja kuluttajien hyväksi

  1. “kuluttajien pitäisi päästä käsiksi dataan, jota yritykset heistä keräävät.” … “Oleellista olisi se, että minulla olisi käsitys, mitä tietoa kerätään ja minulla olisi pääsy omiin tietoihini.”

    Tarkoitettiin ja tarkoitit ilmeisesti sitä, että tämän pitäisi olla helppoa? Sillä Suomen lainsäädännön puitteissa rekistereillä, joissa on mukana henkilötunniste (eli kyseessä henkilörekisteri), pitää olla rekisteriseloste. Siinä pitää selittää mitä tietoja kerätään ja miksi. Sekä se, miten yksittäinen henkilö pystyy tarkistamaan omat tietonsa. Minkä pitää olla mahdollista.

    http://www.tietosuoja.fi/1577.htm

    Tätä voisi olla hupaa joskus kokeilla jonkun yrityksen suhteen. Kevyttestasin kaupallisen toimijan sijaan Helsingin kaupunginkirjaston sivuja, joissa sisäisellä haulla ‘rekisteriseloste’ löysi sivun http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kayttosaannot/ , jossa osio “Asiakasrekisterissä olevien tietojen tarkistaminen”. Mutta siinä ei tarkemmin luettuna selviä MISSÄ se on mahdollista. Rekisteriselosteeseen olisi saanut myös olla suora linkki, http://www.helmet.fi-sivulta se löytyy osiosta “Ohjeita”.

  2. Joo, nimenomaan siitä helppoudesta oli puhe. Minun mielestäni pitäisi olla niin, että yritys automaattisesti toimittaisi minulle keräämäänsä dataa, ellen sitä kieltäisi.

    Journalimismin saralla julkisuuslain toteutumista viranomaispuolella on testailtu mm. Julkisuuslaki-tutkimushankkeessa http://julkisuuslaki.fi/. Hankkeen perusteella tietojen saaminen on usein niin vaikeaa, ettei siihen taviskansalainen varmaan vaivaudu.

    Lainsäädäntöön en itse ole niin tarkkaan perehtynyt, mutta kuulemani perusteella mm. monia asiakirjoja ei luovuteta esimerkiksi yrityssalaisuuksiin vedoten. Tai siksi, että tietojen hakeminen olisi kohtuuttoman vaikeaa.

Comments are closed.