Reilu neljä vuotta yrittäjänä päättyy osaltani vuodenvaihteessa.On ollut hienoa ja erittäin opettavaista, mutta tuntuu, että nyt kaipaan mahdollisuutta keskittyä kunnolla johonkin tiettyyn tehtävään.
Sopiva työ löytyi Suomen Mehiläistenhoitajain liitosta. Minulla on erinomaiset perusteet: pääsen kehittämään hunajaviestintää, kouluttamaan, kirjoittamaan ja näkemään työni tuloksia.
Ihastuin hunajaan tuotteena lopullisesti Sveitsissä. Siellä mehiläiset tuntuivat kuuluvan lähes kaikkien maatilojen pihapiiriin, erityisesti silloin, jos tilalla oli hedelmäpuita tai vastaavaa tuotantoa. Tarjolla oli monenlaista hunajaa, ja ihmiset saattoivat puhua intohimoisesti esimerkiksi luomuvuoristohunajasta ja myös maksaa pienestä hunajapurkista yli 10 euroa. Se teki vaikutuksen.
Uskon, että hunaja kuuluu Suomessa elintarvikkeisiin, joka on nosteessa. Nyt pääsen siis osaltani vaikuttamaan hunajan aseman kehittämiseen.
Varmasti minulla on paljon opittavaa, sillä en tunne mehiläisten hoitoa tai hunajan valmistusprosesseja. Uskon silti, että minulla on myös paljon annettavaa esimerkiksi hunajan nettinäkyvyyteen. Odottelen jo innolla esimerkiksi sitä, että pääsen levittelemään testaamiani hunajareseptejä!
Twitteröimässä Maine vaarassa -seminaarissa ensi torstaina
Mutta ennen kuin täysin hyppään uuteen, niin hoidan tietysti vielä luvatut hommat loppuun. Yksi näistä on ensi viikon torstaina järjestettävä Sanomalehtien liiton Maine vaarasa – Maineenhallintaa digitaalisessa mediassa -seminaari. Siellä on twitteröimässä, hastagina toimii #somekriisi.
Kannattaa tulla paikan päälle (seminaari on maksullinen) tai seurailla verkossa, jos kiinnostaa esimerkiksi Aamulehden opit sosiaalisesta mediasta.
Onnea uudesta hommasta 🙂
Onnea uuteen. Kovasti vaikuttaa hunaja olevan tulossa: juuri sattui silmään Image-lehden FB-sivulta Philipsin mehiläispesäkone. Toimiikohan linkki.
http://www.facebook.com/photo.php?fbid=10150344039976022&set=a.381213136021.167995.313219601021&type=1&theater
(Samallla huomasin, ettei tämän blogin osoite ollutkaan marikoo.fi vaan sillä nimellä tehdään jotain ihan muuta.)
Erkka, kiitos!
Matias, törmäsin itsekin juuri Philipsin tuotteeseen, tosin itse levitin Facebookissa linkkiä suoraan Philipsin sivuille: http://www.design.philips.com/about/design/designportfolio/design_futures/design_probes/projects/microbial_home/urban_beehive.page
Kunhan pääsen töihin asettumaan, niin pitää selvittää, onko tuo oikeasti toimiva juttu.
Ja marikoo.fi oli valitettavasti aikoinaan todellakin mennyt jollekin toiselle, mutta en ole kuin vähäsen katkera.
Hunajaiset onnittelut makeasta pestistä!
Hani-Mari! Onnittelut!
Tuija ja Zepa, kiitos, toivottavasti minulle kehittyy myös pian parempi hunajanmaistamiskyky, niin voin tiukemmin arvioida eri tuotteita 🙂
Nyt täytyy kyllä suositella Johanna Sinisalon uusinta kirjaa Enkelten verta – joka pörrää minkäs muunkaan kuin mehiläisten ympärillä 🙂 tseppiä uuteen työhön!
Heini, sopivasti löysin Sinisalon kirjan kirjaston bestseller-hyllystä. Olen tykännyt Sinisalon aiemmista teoksista, joten uskoisin pitäväni tästäkin, ja tietysti mehiläisteema on iso plussa 🙂
Nyt on syytä hankkia katsottavaksi elokuva Mehiläishoitaja.
Mehiläishoitoon pääsee parhaiten mukaan laittamalla oma pesä/pesiä, niin tietää mistä hunaja tulee. Mehiläisten tuottama hunaja on vain yksi mehiläispesän tuotteista, yleensä pidetään arvokkaimpana asiana mehiläisten kasveille suorittamaa pölytystä.
Tervetuloa tekemään mehiläishoitoa ja hunajaa tunnetuksi meidän “ikääntyvien” mehiläishoitajien joukkoon.
Kuhnuri, kiitos vaan! Yksi tärkeä viestinnällinen seikka olisikin juuri se, että kuluttajat tietäisivät, että hunajaa ostamalla he tukevat myös muuta kasvintuotantoa.
Ja minua on kyllä jo varoiteltu siitä, että saan monta kertaa kuulla kysymyksen “jokos sinulla on omia pesiä?” 🙂