Vegeillään innolla, mutta ei vaadita kasvilihaa pakkausmerkintöihin

Pouttu toi syksyllä markkinoille mainiot Muu-tuotteet ja läiskäisi paketteihin termin kasviliha. Nyt yritys on saanut tästä aiheellisesti huomautuksen. Facebook-päivityksessä toimitusjohtaja antaa ymmärtää, että elintarvikevalvonta kohtelee Pouttua väärin.

Poutulle on satanut sympatiaa kuluttajilta, jotka kokevat, että törkeää toimintaa, turhaa holhoamista tai on väärin, että kasviproteiinituotteet yritetään sysätä vähempiarvoiseen nimiluokitteluun kuin lihat.

Tosin minulta ei nyt heru ymmärrystä Poutulle.

Termit ovat lainsäädäntöä, eivät kielitiedettä

Minusta on ajanhukkaa vaatia, että kasviperäisiä tuotteita pitäisi saada kutsua lihaksi. Lihalle on omat määritelmänsä, ja niitä on turha yrittää kumota vetoamalla esimerkiksi siihen, että hedelmälihaakin on olemassa.

Sen sijaan olisi järkevää mukisematta suostua käyttämään pakkauksissa niitä termejä, jotka lainsäädäntö määrittelee, ja keskittyä markkinoimaan tuotteita muuten. Arkikielessä voimme aivan vapaasti puhua kasvilihasta, jos haluamme.

Suvi Auvinen kirjoitti ansiokkaasti siitä, miten maitotuotteita korvaavien tuotteiden kanssa taitettiin peistä. Niinpä jääkaapissani on tuote, jossa lukee pienellä präntillä “kaurapohjainen ruoanlaittovalmiste”. En koskaan kutsu sitä tuolla termillä, vaan kaurakermaksi.

Mutta olen siis Suvin kanssa eri mieltä siitä, että paketteihin pitäisi saada näitä eläinperäisiin tuotteisiin viittaavia termejä: juustoa, lihaa, kermaa. Kyllä, sanoilla on merkitystä, mutta lainsäädäntö on lainsäädäntöä, ei kielitiedettä.

Todennäköisesti joskus aiemmin olisin ollut Suvin kanssa samaa mieltä. Mieleni on kuitenkin muuttunut sen myötä, kun olen perehtynyt elintarvikelainsäädäntöön erityisesti ruokaväärennösten kannalta. Kun laissa ei oltu määritelty, mitä on margariini, voitiin myydä ties mitä sotkua “margariinina” (tällä hetkellä jääkaapissani on laktoositon kasvirasvalevite).

On tärkeää, että lainsäädäntö määrittelee myös uusille elintarvikeryhmille, mitä ne voivat sisältää ja mitä eivät ja millä nimellä näitä voidaan kutsua. Nämä viralliset termit ovat tietysti usein tönkköjä, eikä kukaan niitä käytä arjessaan. Mutta entä sitten? Otetaan ne suuhun sopivat ja toimivat vegetermit arkikieleen, niin kuin on tehty kasvijuomille.

Soija- ja kauramaitojen kohdalla minua aiemmin ärsytti, kun meijeripuolelta joku ilmestyi helposti kommentoimaan, että ei saa kirjoittaa kauramaito, pitää kirjoittaa kaurajuoma. Tämä on hiljentynyt sen jälkeen, kun on todettu, että esimerkiksi lehtitekstissä on täysin hyväksyttyä puhua kauramaidosta.

Lihaa jäljittelevien vegetuotteiden termistön kannalta tämä taistelu on jo käyty. Voimme puhua ihan millä sanoilla haluamme.

Pouttu ei tunne oman alansa lainsäädäntöä tai teki kasvilihakohun tarkoituksella

Palataan Pouttuun, tuohon kohtuullisen kokoiseen yritykseen, joka on pitkään toiminut lihan parissa. Nyt toimitusjohtaja antaa ymmärtää Facebook-päivityksessä, että kasviliha-termiä ei voitu yrityksessä arvata sellaiseksi, jota ei saa käyttää.

” Täytyy myöntää, että meillä polki hetken aikaa tyhjää kun olimme saaneet päätöksen tavattua läpi. Tilanne on yhdellä sanalla sanoen epäoikeudenmukainen.”

Vaihtoehto A: Poutussa pakkausmerkintäosaaminen on heikoissa kantimissa. Eikö siellä pitäisi olla ammattitaitoisia ihmisiä töissä, jotka joko osaavat etsiä varsin yksiselitteiset ohjeet Ruokaviraston materiaaleista tai kysyä tätä jostain? Kyseessä on kuitenkin merkittävä liha-alan yritys, ei mikään aloitteleva pikkufirma. Jokainen yritys on vastuussa omista merkinnöistään, eikä silloin auta vedota, että “mut kun muutkin laittaa englanniksi tällaista!”. Lainsäädäntö suomen ja ruotsin osalta on selkeä.

Jos näin on, niin mielikuvani Poutun osaamisesta koki kovan kolauksen. Twiittailin asiasta, ja myös elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm yhtyi ihmetykseeni siitä, voiko Poutun osaaminen olla tätä tasoa. Poutun toimitusjohtaja kommentoi arvostavansa palautettamme.

Nähdäkseni on myös mahdollinen vaihtoehto B. Entäpä jos Poutussa arvattiin, että kasviliha-termi tullaan kieltämään? Tällöin termi on läiskäisty paketteihin tarkoituksella, vaikka se on tiedetty vääräksi. Mahdollista siis on, että Muu-tuotteet on haluttu kohun kautta kaikkien tuntemiksi. Jos näin on, niin Poutun toimitusjohtajan Facebook-teksti näyttäytyy aika eri tavalla.

Ja taas mielikuvani Poutusta kärsi kolauksen, sillä hyviäkään asioita ei pidä yrittää viedä eteenpäin tällä tavoin. Termejä saa haastaa, mutta se pitäisi tehdä kuitenkin avoimesti.

Voi tietysti olla myös vaihtoehto C, jota en ole vielä keksinyt.

Kuten kirjoitin, ovat Muu-tuotteet oikein mainioita. Mutta näistä vaihtoehdoista sekä A että B vie Poutun mainetta silmissäni huonoon suuntaan.

Lisäys:
Aiheesta voi lukea lisää myös esimerkiksi tästä jutusta Miksi Pouttu ei saa puhua kasvilihasta, mutta kasvisnakki kelpaa kyllä? Näin tarkka on viranomaisen määritelmä sanalle “liha”.

Tagged: Tags