Tuotteet myydään brändeillä, ei lainsäädännön termeillä

Edellisen tekstin perusteella olen saanut paljon hyvää palautetta kasviliha-aiheen avaamisesta. Toki ajatustani on myös kyseenalaistettu ja hyvä niin, koska sehän on tarkoittanut sitä, että minun on pitänyt ajatella lisää.

Kun nyt siis ei saa laittaa pakettiin termiä kasviliha, niin miten tuodaan esiin, että tässä nyt on erityinen kasvipohjainen tuote, joka ei ole samanlainen kuin perinteinen kasvispihvi?

Se tehdään brändäämällä tuotteet.

Kuten olen todennut, on lainsäädäntö eri asia kuin muu kielenkäyttö tai markkinointi. Siksi Muu-tuotteen virallisessa pakkausmerkinnässä voisi olla esimerkiksi kasviproteiinivalmiste (en tiedä, onko tämän termin käyttö mahdollista, mutta Pouttu voi sen varmasti selvittää).

Kyseisellä merkinnällä tuotetta ei tietysti tarvitse myydä. Sitä myydään ja markkinoidaan Muuna.

Vertailua makeishyllyltä

Tulevaisuudessa kaupassa voi olla ”tuoreproteiinituotehylly” (nimi tietysti jotain kivempaa), jossa on kala-, kasvis- ja lihatuotteita. Aivan kuin nykyisin on makeishyllyt, joissa on suklaat, tikkarit ja hedelmäkarkit.

Karkkipusseissa ei kuitenkaan yleensä lue isosti, että ”Hedelmänmakuisia makeisia”, vaan niissä lukee näyttävästi Ässä Mix, Tutti Frutti tai Pantteri. Tällä hetkellä niissä kerrotaan merkinnöillä esimerkiksi se, jos tuotteet ovat gluteenittomia ja/tai vegaanista. Näitä termejä voi käyttää tietysti proteiinituotteissakin ja antaa käyttövinkkejä, kertoa kuvin tarjoiluehdotukset jne.

Sinällään minulla ei ole mitään kasviliha-sanaa vastaan, jos joku nyt sitä haluaa arjessaan käyttää. Mutta jos haluamme tulevaisuuden, jossa kasvipohjaiset tuotteet ovat houkuttelevia, niin miksi nyt jumittaisimme sanaan liha?

Tagged: Tags

2 Thoughts to “Tuotteet myydään brändeillä, ei lainsäädännön termeillä

    1. Kiitos! Näistä teksteistä onkin tullut ilahduttavasti myönteistä palautetta eri reittejä pitkin 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *