Arseeni on raskasmetalli, josta on haittaa terveydelle ja jota saamme kehoomme ruokien ja juomien kautta. Tuoreessa Ympäristö ja terveys -lehdessä (8/2019, 54 – 59) on erikoistutkija, professori Kirsti Loukola-Ruskeeniemen kiinnostava artikkeli arseeniriskeistä. Erityisesti teehen liittyvät tiedot varmasti koskettavat monia teen ystäviä.
Loukola-Ruskeeniemi työskentelee Geologian tutkimuskeskuksessa, jossa on analysoitu pääkaupunkiseudun juomaveteen haudutettua teetä. Näistä ei löytynyt liikaa arseenia, mutta kylläkin muita haitallisia aineita. Esimerkiksi marketin minttuteestä tehdyssä haudukkeessa oli suositusarvoja enemmän nitraattia.
Lisäksi jutussa kerrotaan Vantaalla tehdystä selvityksestä teen kasvinsuojeluainejäämistä, fluoridipitoisuuksista ja lisätyn sokeri määrästä. Projektissa analysoitiin 18 näytettä, joista kymmenen kohdalla jo kahden desilitran juominen päivässä aiheuttaisi Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n asettaman siedettävän fluoridisaannin rajan ylittymisen.
61 prosentissa näytteistä oli jäämiä kasvinsuojeluaineista, mutta pitoisuudet eivät ylittäneet sallittuja enimmäispitoisuuksia. Yhdessä näytteessä saattoi olla jäämiä 1 – 5 eri kasvinsuojeluaineesta, ja osa jäämistä oli peräisin EU:ssa kielletyistä aineista.
Älä hauduta teetä kiehuvassa vedessä
Luokola-Ruskeeniemen mukaan teetä kannattaisi hauduttaa esimerkiksi 70-asteisessa vedessä, koska kiehuva vesi irrottaa enemmän haitallisia aineita. Myös teelehtien tai teepussin huuhtelu kiehuvalla vedellä vähentää jäämiä, joten tämä voi olla hyvä idea, jos juo teetä enemmän kuin kupillisen päivässä.
Vihreässä teessä on pääaiallisesti vähemmän haitta-aineita. Loukola-Ruskeeniemi nostaa esiin erityisesti japanilaisen luomuteen. Toki tällöin on oltava varma siitä, että tee on todellakin peräisin sieltä, mistä väitetään, ja että se on luomua. Tee on yksi paljon väärennettyjä elintarvikkeita, ja luomua väärennetään myös paljon.
Maaseudun Tulevaisuuden jutun (vain tilaajille) mukaan tänä vuonna Ruokavirastolta on tulossa uusi arviointi liittyen aikuisten altistumiseen raskasmetalleille. Sen myötä saattavat muuttua myös suositukset siitä, miten paljon erityisesti lisääntymisikäiset naiset voivat nauttia ns. riskituotteita.
Mutta kannattaa tietysti muistaa, että raskasmetallijäämät ovat onneksi lopulta pieni terveysriski. Meidät sairastuttaa ennen kaikkea huono ravitsemus: liikaa suolaa, liikaa kovaa rasvaa, liian vähän kasviksia ja hedelmiä. Ruuan kemikaalien aiheuttama riski on Suomessa erittäin pieni verrattuna huonoon ravitsemukseen.
Meille riskit minimaalisia verrattuna teeviljelmien työntekijöihin
Lisäksi kannattaa muistaa sekin, että esimerkiksi torjunta-aineiden haitat koskettavat paljon vakavammin teepelloilla työskenteleviä kuin meitä. Torjunta-aineiden laajamittainen käyttö aiheuttaa runsaasti ongelmia sekä ympäristölle että heille, jotka työskennellessään altistuvat päivittäin suurille määrille aineita. Heille ei useinkaan ole anneta riittävää koulutusta aineiden käyttöön eikä myöskään asianmukaisia suojavarusteita.
Loukola-Ruskeeniemi toteaa, että esimerkiksi Bangladeshissa teenpoimijat kuuluvat yhteiskunnan alimpiin luokkiin, eikä teefarmeilla ole järjestetty esimerkiksi pesumahdollisuuksia tai toimivia käymälöitä.
Chai on talvella omaa suosikkiteetäni