Hyvä paha jalostus -kirja kertoo ruuantuotannon taustalla olevasta jalostuksesta

Muutama vuosi sitten totesin, että haluaisin tietää enemmän kasvin- ja eläinjalostuksesta. Broilereiden jalostaminen sairaaksi oli ollut paljon esillä, samoin geenimuuntelu, mutta mitä kaikkea jalostukseen liittyy? Millainen on kasvin- ja eläinjalostuksen historia ja merkitys? Miten jalostusta tehdään? Kuka tekee? Millä periaatteilla? Miten jalostus vaikuttaa ruuantuotantoon?

En löytänyt aiheesta suomalaista yleistietokirjaa, joten ajattelin, että kenties voisin tehdä kirjan itse.

Nyt Hyvä paha jalostus on ilmestynyt Vastapainon kustantamana. Opin projektin aikana valtavasti, mutta en tietysti vieläkään ole jalostuksen asiantuntija. Halusin käsitellä kasvin- ja eläinjalostusta samassa kirjassa, sillä molemmat ovat osa ruokaamme ja lisäksi peltokasvintuotantomme on erittäin vahvasti yhteydessä eläintuotantoon. Niinpä kirjasta tuli sisällöltään varsin laaja, mutta jouduin myös tekemään paljon rajauksia.

Hyvä paha jalostus yksi katsaus aiheeseen, jossa sekoittuvat esimerkiksi biologia, raha, eettisyys ja ekologisuus sekä tieto ja tunteet. Kyse on ruuasta, meistä ihmisistä ja muunlajisista sekä ympäristöstämme. Jalostuksessa on paljon hyvää, mutta on se aiheuttanut myös paljon pahaa erityisesti tuotantoeläimille.

Kirjan sisällys:

Alkusanat

1 Viljelyn ja jalostuksen perusjuurilla

Lajeista lajikkeisiin ja roduista hybrideihin

Käytämme ruuaksi vain pientä osaa kasveista

Jalostuksessa yhdistetään valittuja hyviä geenejä
Kasvien kasvusta ja lisääntymisestä
Erikoisempaa pölytystä: vanilja ja viikuna
Valinta- ja risteytysjalostus sekä mutaatio
Kaksoishablodien käytöstä genominmuokkaukseen
Keinosiemennys, alkionsiirto ja eläinten kloonaaminen

2 Jalostuksen historiaa ja nykypäivää

1800-luku loi perustan nykyjalostukselle

1900-luvun alussa uudet opit käyttöön

Geeniteknologia mullistaa jalostusta
Kritiikissä kyse paljon muustakin kuin geeniteknologiasta
Geenisakset kiistakapulana
Oranssin petunian tarina

Suomen kasvinjalostuksen historiaa

Laukkahevoset kirittivät eläinjalostusta

Metrilehmistä kymppitonnareihin

3 Määrää, laatua ja riskejä

Vihreä vallankumous vehnällä ja riisillä

Maatalous, ilmastokriisi ja ruokaturva: onnistuuko uusi vihreä vallankumous?

Yleistä peltokasvien jalostuksesta
Lisävitamiineja ja muita jalostusesimerkkejä

4 Parempia viljoja, papuja, perunoita ja marjoja

Elintarvikkeeksi vai rehuksi?

Peruskauraa vai jotain muuta?
Homeita, ruostetta ja tuhohyönteisiä vastaan
Vaatimattomasta kaurasta huipputuotteiksi

Palko- ja öljykasvit kiinnostavat
Härkäpapu ja herne ovat kehittyneet monin tavoin
Öljykasveissa tuholaishaasteita

Perusruoka peruna ja vanha tuttu nauris

Hedelmäosastolla ulkonäöllä on merkitystä
Granny Smith -omenasta ja kitkeristä vesimeloneista
Karviaisesta mesimarjaan ja päärynään
Oman maan mansikat

5 Enemmän lihaa, maitoa ja munia sekä terveysongelmia

Maitotuotto on oleellinen osa lehmien jalostusta
Genomisen tiedon jalostusarvoindeksit
Keinosiemennystä, sukupuolitoiveita ja alkionsiirtoja

Stressinkestäviä, nopeasti kasvavia sikoja
Halotaanitestauksesta kestäviin emakoihin
Vapaata porsintaa, luonnetta ja fosforipäästöjä

Suorituskykyiset broilerit ja tehomunijakanat
Broileri saapui toisen maailmansodan jälkeen
Kanat munivat luonnottoman paljon

Suomenlammas on tärkein lammasrotumme

Mehiläisiäkin keinosiemennetään

Kirjolohelle tehokkaampaa kasvua ja vähemmän pilkkuja
Kasvua, terveyttä ja syötäviä naaraita
Emokalat tarkkailussa

6 Jalostus, yhteiskunta ja yritykset

Siemenet ovat poliittisia
Neljä suurta globaalia kasvinjalostusyritystä
Myös eläinjalostus on kansainvälist
ä

Geenivaroja suojellaan tulevaisuutta ajatellen
Huippuvuorten Holvin huippusäilytys
Alkuperäisrodut halutaan säilyttää geenivaraohjelmalla

Loppusanat

Kiitokset

Lähteet

Kirjan ulkoasu: Mirkka Hietanen

Tagged: Tags