Muutama vuosi sitten totesin, että haluaisin tietää enemmän kasvin- ja eläinjalostuksesta. Broilereiden jalostaminen sairaaksi oli ollut paljon esillä, samoin geenimuuntelu, mutta mitä kaikkea jalostukseen liittyy? Millainen on kasvin- ja eläinjalostuksen historia ja merkitys? Miten jalostusta tehdään? Kuka tekee? Millä periaatteilla? Miten jalostus vaikuttaa ruuantuotantoon?
En löytänyt aiheesta suomalaista yleistietokirjaa, joten ajattelin, että kenties voisin tehdä kirjan itse.
Nyt Hyvä paha jalostus on ilmestynyt Vastapainon kustantamana. Opin projektin aikana valtavasti, mutta en tietysti vieläkään ole jalostuksen asiantuntija. Halusin käsitellä kasvin- ja eläinjalostusta samassa kirjassa, sillä molemmat ovat osa ruokaamme ja lisäksi peltokasvintuotantomme on erittäin vahvasti yhteydessä eläintuotantoon. Niinpä kirjasta tuli sisällöltään varsin laaja, mutta jouduin myös tekemään paljon rajauksia.
Hyvä paha jalostus yksi katsaus aiheeseen, jossa sekoittuvat esimerkiksi biologia, raha, eettisyys ja ekologisuus sekä tieto ja tunteet. Kyse on ruuasta, meistä ihmisistä ja muunlajisista sekä ympäristöstämme. Jalostuksessa on paljon hyvää, mutta on se aiheuttanut myös paljon pahaa erityisesti tuotantoeläimille.
Kirjan sisällys:
Alkusanat
1 Viljelyn ja jalostuksen perusjuurilla
Lajeista lajikkeisiin ja roduista hybrideihin
Käytämme ruuaksi vain pientä osaa kasveista
Jalostuksessa yhdistetään valittuja hyviä geenejä
Kasvien kasvusta ja lisääntymisestä
Erikoisempaa pölytystä: vanilja ja viikuna
Valinta- ja risteytysjalostus sekä mutaatio
Kaksoishablodien käytöstä genominmuokkaukseen
Keinosiemennys, alkionsiirto ja eläinten kloonaaminen
2 Jalostuksen historiaa ja nykypäivää
1800-luku loi perustan nykyjalostukselle
1900-luvun alussa uudet opit käyttöön
Geeniteknologia mullistaa jalostusta
Kritiikissä kyse paljon muustakin kuin geeniteknologiasta
Geenisakset kiistakapulana
Oranssin petunian tarina
Suomen kasvinjalostuksen historiaa
Laukkahevoset kirittivät eläinjalostusta
Metrilehmistä kymppitonnareihin
3 Määrää, laatua ja riskejä
Vihreä vallankumous vehnällä ja riisillä
Maatalous, ilmastokriisi ja ruokaturva: onnistuuko uusi vihreä vallankumous?
Yleistä peltokasvien jalostuksesta
Lisävitamiineja ja muita jalostusesimerkkejä
4 Parempia viljoja, papuja, perunoita ja marjoja
Elintarvikkeeksi vai rehuksi?
Peruskauraa vai jotain muuta?
Homeita, ruostetta ja tuhohyönteisiä vastaan
Vaatimattomasta kaurasta huipputuotteiksi
Palko- ja öljykasvit kiinnostavat
Härkäpapu ja herne ovat kehittyneet monin tavoin
Öljykasveissa tuholaishaasteita
Perusruoka peruna ja vanha tuttu nauris
Hedelmäosastolla ulkonäöllä on merkitystä
Granny Smith -omenasta ja kitkeristä vesimeloneista
Karviaisesta mesimarjaan ja päärynään
Oman maan mansikat
5 Enemmän lihaa, maitoa ja munia sekä terveysongelmia
Maitotuotto on oleellinen osa lehmien jalostusta
Genomisen tiedon jalostusarvoindeksit
Keinosiemennystä, sukupuolitoiveita ja alkionsiirtoja
Stressinkestäviä, nopeasti kasvavia sikoja
Halotaanitestauksesta kestäviin emakoihin
Vapaata porsintaa, luonnetta ja fosforipäästöjä
Suorituskykyiset broilerit ja tehomunijakanat
Broileri saapui toisen maailmansodan jälkeen
Kanat munivat luonnottoman paljon
Suomenlammas on tärkein lammasrotumme
Mehiläisiäkin keinosiemennetään
Kirjolohelle tehokkaampaa kasvua ja vähemmän pilkkuja
Kasvua, terveyttä ja syötäviä naaraita
Emokalat tarkkailussa
6 Jalostus, yhteiskunta ja yritykset
Siemenet ovat poliittisia
Neljä suurta globaalia kasvinjalostusyritystä
Myös eläinjalostus on kansainvälistä
Geenivaroja suojellaan tulevaisuutta ajatellen
Huippuvuorten Holvin huippusäilytys
Alkuperäisrodut halutaan säilyttää geenivaraohjelmalla
Loppusanat
Kiitokset
Lähteet