Jos todellinen ruokakriisi iskisi, voisimme syödä myös rehuviljaa

Vuosien aikana olen usein päätynyt keskustelemaan viljasta, sen viljelystä, käytöstä ja laadusta. Nyt, Venäjän hyökättyä Ukrainaan, aihe on taas vahvasti esillä.  Viljan tuotantoon ja laatuun liittyy usein muutamia usein esitettyjä kommentteja, jotka eivät aina pidä paikkaansa. Käyn nyt läpi niitä. Viljelyyn ja viljaan liittyy silti paljon muutakin, joten tämä on tietysti vain kapea osa kaikesta … Continue reading "Jos todellinen ruokakriisi iskisi, voisimme syödä myös rehuviljaa"

Hävikkipuhe johtaa kuluttajia ja päättäjiä harhaan

Tekstiä päivitetty lisäämällä graafit sekä kommentteja ja linkki Hesarissa julkaistuun mielipidekirjoitukseemme. Vielä muutama vuosi sitten ajattelin, että on tärkeää puhua kuluttajille ja päättäjille ruokahävikistä. Enää en ajattele niin. Sen sijaan koen, että hävikistä puhutaan liikaa ja siitä kerrotaan tietoja, jotka johtavat meitä harhaan. Kuluttajahävikkitoimilla ei ole juuri merkitystä ympäristövaikutusten vähentämiseen “Ruokavalion ilmastovaikutukset ja rehevöittävä potentiaali … Continue reading "Hävikkipuhe johtaa kuluttajia ja päättäjiä harhaan"

Antibioottiresistenssinkin taustalla on halvan lihan runsas tuotanto

Antibioottiresistenssi (bakteeri kykenee vastustamaan antibioottia eli tulee sille resistentiksi, jolloin kyseistä antibioottia ei voi enää käyttää tämän bakteerin aiheuttamien infektioiden hoidossa) on viime vuosina aina välillä saanut näkyvyyttä. Silti tuntuu, ettei sen taustoja ja merkitystä vielä silti oikein ymmärretä. Niinpä tartuin innolla infektiosairauksien dosentin ja apulaisylilääkäri Reetta Huttusen ja toimittajan ja tietokirjailijan Salla Nazarenkon kirjaan … Continue reading "Antibioottiresistenssinkin taustalla on halvan lihan runsas tuotanto"

WWF-työt päättyvät, tietokirjahommat alkavat

Kesä ja uudet tuulet: työni WWF:llä ruoka-teemojen parissa päättyy. WWF-aika oli innostavaa ja opettavaa, ja sain paljon uutta näkemystä niin ruokaan kuin projektihommiin. Nyt siirryn tekemään seuraavaa tietokirjaani. Olen saanut kirjaa varten apurahaa sekä Suomen tietokirjailijoilta että Taikelta (kirjastoapuraha), ja näiden turvin voin keskittyä pääsääntöisesti kirjoittamiseen puolen vuoden ajan. Kirjan aiheena on kasvin- ja eläinjalostus … Continue reading "WWF-työt päättyvät, tietokirjahommat alkavat"

”Pitäisikö julkisin varoin tuetun ruokailun olla nykyistä terveellisempää ja ympäristöystävällisempää?”

Helmikuussa Yle oli tehnyt kyselyn, jossa yksi kysymys oli ”Pitäisikö julkisin varoin tuetussa ruokailussa (esimerkiksi koulut ja sairaalat) painottaa kasvisruokaa nykyistä enemmän?” Suunnilleen yhtä moni oli ajatusta vastaan ja sen puolella. Nuorimmasta vastaajajoukosta, 18–24-vuotiaista, kuitenkin suuri osa eli 67 prosenttia koki, että näin pitäisi tehdä. Mutta entä jos kysymys olisi:”Pitäisikö julkisin varoin tuetun ruokailun olla … Continue reading "”Pitäisikö julkisin varoin tuetun ruokailun olla nykyistä terveellisempää ja ympäristöystävällisempää?”"

Mitä halusin sanoa ruuasta Riku Rantalan ilmasto-ohjelmassa?

Tänään 30. marraskuuta Neloselta lähetetään Riku Rantala & Sata kysymystä ilmastosta -ohjelman ruokajakso. Olin siinä mukana fiksujen ja mukavien Saara Kankaanrinnan (Baltic Sea Action Group) ja Juha-Matti Katajajuuren (Luke) kanssa. Mutta koska viestintä on tunnetusti vaikeaa, niin varmasti osittain höpöttelin tarpeettomia ja samalla unohdin sanoa jotain oleellista. Siksi siis blogimuodossa tiivistys siitä, mitä haluan ruokavalinnoista … Continue reading "Mitä halusin sanoa ruuasta Riku Rantalan ilmasto-ohjelmassa?"

Koronakriisi lisää myös elintarvikepetosten riskiä

Kaikki ovat varmasti kuulleet siitä, miten villejä suojamaskimarkkinat ovat tällä hetkellä, ja ostajan on vaikea tietää, saako hän sitä, mitä luvattiin. Europol on varoittanut myös monista muista, pandemian vuoksi lisääntyvistä tuoteväärennöksistä. Kaikenlaiset kriisit lisäävät elintarvikepetosten riskiä. Korona on vaikuttanut esimerkiksi tiettyjen tuotteiden kysyntään, ja jos kysyntä kasvaa yhtäkkisesti, kasvaa myös väärennösriski. Näin on käynyt nyt … Continue reading "Koronakriisi lisää myös elintarvikepetosten riskiä"

Muoviriisiä ei ole löydetty, mutta huhu elää sitkeästi

Kun noin vuosi sitten aloin toden teolla kirjoittaa ruokaväärennöskirjaa, niin yhtenä elintarvikkeena välkkyi mielessäni riisi. Olihan Hesarikin vuoden 2016 lopullu uutisoinut nigerialaisesta muoviriisistä, joten halusin tietää, miten yleistä moinen mahtaa olla. Kun googlasin “plastic rice”, sain esiin videoita ja juttuja, joissa esitettiin väitteitä muoviriisistä. Mutta samalla nousi luettavaksi useampi juttu, joissa kerrottiin muoviriisin olevan sitkeästi … Continue reading "Muoviriisiä ei ole löydetty, mutta huhu elää sitkeästi"

Liikaa arseenia ja fluoridia teekupposissani?

Arseeni on raskasmetalli, josta on haittaa terveydelle ja jota saamme kehoomme ruokien ja juomien kautta. Tuoreessa Ympäristö ja terveys -lehdessä (8/2019, 54 – 59) on erikoistutkija, professori Kirsti Loukola-Ruskeeniemen kiinnostava artikkeli arseeniriskeistä. Erityisesti teehen liittyvät tiedot varmasti koskettavat monia teen ystäviä. Loukola-Ruskeeniemi työskentelee Geologian tutkimuskeskuksessa, jossa on analysoitu pääkaupunkiseudun juomaveteen haudutettua teetä. Näistä ei löytynyt … Continue reading "Liikaa arseenia ja fluoridia teekupposissani?"

Syötkö väärennettyä ruokaa? -kirja on nyt julkaistu

Tadaa, uusi kirja painosta ulos! Sain Syötkö väärennettyä ruokaa? -kirjan näppeihini juuri ennen joulua, ja loppiaisen jälkeen sitä pitäisi löytää myös kirjakaupoista. Teosta voi myös tilata Innon nettikaupasta tai varata kirjastosta. Tiesithän, että me kirjailijat saamme Sanaston kautta lainauskorvausta, joka tällä hetkellä tietokirjailijalle 26 senttiä/laina? Kirjastojen välitykselle ohjautuu siis tuloja kirjoittajille. Tietysti myös kirjastojen tekemät … Continue reading "Syötkö väärennettyä ruokaa? -kirja on nyt julkaistu"