Tekijä: Mari Koistinen

Syötkö väärennettyä ruokaa? -kirja on nyt julkaistu

Tadaa, uusi kirja painosta ulos! Sain Syötkö väärennettyä ruokaa? -kirjan näppeihini juuri ennen joulua, ja loppiaisen jälkeen sitä pitäisi löytää myös kirjakaupoista. Teosta voi myös tilata Innon nettikaupasta tai varata kirjastosta. Tiesithän, että me kirjailijat saamme Sanaston kautta lainauskorvausta, joka tällä hetkellä tietokirjailijalle 26 senttiä/laina? Kirjastojen välitykselle ohjautuu siis tuloja kirjoittajille. Tietysti myös kirjastojen tekemät … Continue reading "Syötkö väärennettyä ruokaa? -kirja on nyt julkaistu"

Tuotteet myydään brändeillä, ei lainsäädännön termeillä

Edellisen tekstin perusteella olen saanut paljon hyvää palautetta kasviliha-aiheen avaamisesta. Toki ajatustani on myös kyseenalaistettu ja hyvä niin, koska sehän on tarkoittanut sitä, että minun on pitänyt ajatella lisää. Kun nyt siis ei saa laittaa pakettiin termiä kasviliha, niin miten tuodaan esiin, että tässä nyt on erityinen kasvipohjainen tuote, joka ei ole samanlainen kuin perinteinen … Continue reading "Tuotteet myydään brändeillä, ei lainsäädännön termeillä"

Vegeillään innolla, mutta ei vaadita kasvilihaa pakkausmerkintöihin

Pouttu toi syksyllä markkinoille mainiot Muu-tuotteet ja läiskäisi paketteihin termin kasviliha. Nyt yritys on saanut tästä aiheellisesti huomautuksen. Facebook-päivityksessä toimitusjohtaja antaa ymmärtää, että elintarvikevalvonta kohtelee Pouttua väärin. Poutulle on satanut sympatiaa kuluttajilta, jotka kokevat, että törkeää toimintaa, turhaa holhoamista tai on väärin, että kasviproteiinituotteet yritetään sysätä vähempiarvoiseen nimiluokitteluun kuin lihat. Tosin minulta ei nyt heru … Continue reading "Vegeillään innolla, mutta ei vaadita kasvilihaa pakkausmerkintöihin"

Kirjani Syötkö väärennettyä ruokaa? ilmestyy tammikuussa

Vuosi sitten päätin panostaa siihen, että jo pitkään päässäni muhinut idea päätyisi kirjaksi asti. Niinpä vuodenvaihteessa ilmestyy seuraava, neljäs tietokirjani Syötkö väärennettyä ruokaa? Elintarvikepetokset meillä ja muualla (kustantajana Into). Kiinnostuin aiheesta vuosia sitten, kun silloisen työni vuoksi perehdyin hunajaväärennöksiin. Hunaja on yksi maailman väärennetyimmistä elintarvikkeista, ja sitä voidaan väärentää lukuisin eri tavoin. Esimerkiksi niin, että alkuperätiedot ilmoitetaan … Continue reading "Kirjani Syötkö väärennettyä ruokaa? ilmestyy tammikuussa"

Miksi kavereiden saaminen on hankalaa sovellusten avulla?

Muutaman kerran olen tuttujen kanssa pohtinut sitä, miksi treffailu onnistuu esimerkiksi Tinderin kautta varsin helposti, mutta jos haluaisi uusia kavereita, ei niitä noin vain etsitä sovellusten avulla. Aihe palasi mieleeni, kun kuuntelin Auta Antti! -podcastin Ystävyydestä-jaksoa (Auta Antti! on tietysti paras podcast: jos et ole vielä kuunnellut, niin kuuntele nyt!). Siinä henkilö kysyi, miten päästä … Continue reading "Miksi kavereiden saaminen on hankalaa sovellusten avulla?"

Tinder ei näytä enää yhteisiä Facebook-kavereita, ja se on huono asia

Jossain vaiheessa tätä kesää Tinderistä on kadonnut mahdollisuus nähdä, onko minulla ja eteeni ilmestyvällä henkilöllä yhteisiä profiileja. Virallista selitystä muutokselle en ole pikaisella googletuksella löytänyt, mutta muutos on kyllä havaittu keskustelupalstoilla. Syyksi on epäilty mm. GDPR:ää eli tiukentuneita vaatimuksia siihen, millaista tietoa meistä voidaan kerätä ja julkaista. Myös Facebookin tietoturvaongelmat ovat yksi selitys. Tinderin käytettävyyden … Continue reading "Tinder ei näytä enää yhteisiä Facebook-kavereita, ja se on huono asia"

Oliko Tinder ennen parempi?

“Tinder oli silloin vuosia sitten niin paljon parempi!” Näin on minulle huokaillut moni, joka käytti Tinderiä sovelluksen parin ensimmäisen vuoden aikana. Näillä ihmisillä on tunne siitä, että Tinderissä oli enemmän kiinnostavia profiileja ja viestittelyt johtivat useammin treffeille kuin nyt. Yksi selitys lienee se, että Tinderin, kuten monen muunkin sovelluksen parissa, ensimmäisen aallon käyttäjät ovat tietynlaista … Continue reading "Oliko Tinder ennen parempi?"

Onnistuuko sanoilla “rakkaus, juoma, musiikki” tai “180 cm, perhe, koirat”?

Deittisovellusten suosittua tiedotemateriaalia on näköjään analysoida erilaisten ilmoituksissa käytettyjen sanojen määrää ja sitä, miten hyvin ne tilastojen perusteella näyttävät toimivan. Jokin aika sitten käsittelin juttupätkää ruokamaininnoista. Nyt osui silmiini juttu Badoo-palvelun esittelytekstien analysoinnista. Badoo oli käynyt läpi miesten ja naisten profiilitekstejä ja poiminut sanoja, joita suosituimmat (eli he, joiden kanssa moni haluaisi osuman) käyttävät esittelyissään. Minun … Continue reading "Onnistuuko sanoilla “rakkaus, juoma, musiikki” tai “180 cm, perhe, koirat”?"

Ruoka määrittää myös deittailijoita eli avokado, peruna, suklaa

Kesällä jaoin sosiaalisessa mediassa kuvan sanomalehti Karjalaisen jutusta:  Tämän jälkeen ystäväni jakoi kuvani kommentteihin tiedon, että oli muuttanut Tinderissä profiilitekstiään: Kyllähän tämä huvitti, kiitos vaan ystävälle! * Tuo mainittu deittisivuston selvitys oli toteutettu viime vuonna, ja siinä oli selvitetty monta muutakin ruokaan liittyvää aihetta. Kannattaa toki muistaa, että suomalaisessa ympäristössä ruokamainintojen vaikutukset olisivat ainakin joltain … Continue reading "Ruoka määrittää myös deittailijoita eli avokado, peruna, suklaa"

Älä jätä deittiprofiilin tekstiosuutta tyhjäksi

Yleisin virhe, joka deittiprofiilin tekstissä tehdään, on se, että ei kirjoiteta mitään. Ei siis yhtään sanaa. Hyvä vaihtoehto ei ole sekään, että läiskitään pelkkiä symboleita ja kuvakkeita (emojit). Niitä vastaanottaja voi tulkita miten tahansa ja niillä voi lisäksi viestiä jotain muuta kuin tarkoitti: se, että laitat kuvakkeen munakoisosta, voidaan tulkita aivan muuksi kuin rakkaudeksi munakoisoruokiin. … Continue reading "Älä jätä deittiprofiilin tekstiosuutta tyhjäksi"