WWF-työt päättyvät, tietokirjahommat alkavat

Kesä ja uudet tuulet: työni WWF:llä ruoka-teemojen parissa päättyy. WWF-aika oli innostavaa ja opettavaa, ja sain paljon uutta näkemystä niin ruokaan kuin projektihommiin. Nyt siirryn tekemään seuraavaa tietokirjaani. Olen saanut kirjaa varten apurahaa sekä Suomen tietokirjailijoilta että Taikelta (kirjastoapuraha), ja näiden turvin voin keskittyä pääsääntöisesti kirjoittamiseen puolen vuoden ajan. Kirjan aiheena on kasvin- ja eläinjalostus … Continue reading "WWF-työt päättyvät, tietokirjahommat alkavat"

Kuka työllistyy työpaikkailmoitusten kautta? Ainakin minä

Olen tällä vuosituhannella ollut neljässä työpaikassa ja välillä yrittäjänä. Kaikki työpaikat olen saanut niin, että olen hakenut työhön työpaikkailmoituksen perusteella. En siis ole työllistynyt kuuluisiin piilotyöpaikkoihin tai verkostojen kautta. Uusin pestini alkoi juuri. Olen Vastuullisen metsänhoidon yhdistyksen, Suomen FSC:n, osa-aikainen viestintäpäälikkö. Tämä tehtävä osui silmiini netissä, ja koska vastuullisuus- ja ympäristöasiat kiinnostavat minua, oli suorastaan … Continue reading "Kuka työllistyy työpaikkailmoitusten kautta? Ainakin minä"

Hunaja on huipputuote mutta silti sokeria

Hunajakirjailijana olen viime aikoina antanut tavallista enemmän kommentteja hunajasta. Hyvin usein toimittajat haluavat tietää hunajan terveellisyydestä. Toki vastaan heille, mutta toivoisin, että muut näkökulmat ja kaikki se kiinnostava, mitä hunajaan ja mehiläisiin liittyy, nousisivat paremmin esiin. Nimittäin totuus on se, että hunaja on ennen kaikkea sokeria. Sokeria ei voi väittää terveystuotteeksi, oli se missä muodossa … Continue reading "Hunaja on huipputuote mutta silti sokeria"

Kuvaaja, taittaja, graafikko, toimittaja: opettele erottamaan mehiläinen, kimalainen ja ampiainen

Tänään työkaverini esitteli Kodin Kuvalehden Puutarhassa-julkaisun juttua hunajantuotannosta. Kiva juttu, paljon asiaa ja monta hyvää kuvaa. Mutta jutun aloittavassa pääkuvassa oli valitettavan tutuksi tullut virhe. Kukassa pörräsi selvästi kimalainen eikä mehiläinen. Ymmärrän, että teistä monista asia on mitätön. Pörriäinen kuin pörriäinen. Mutta meille ötökkäihmisille ja tarhamehiläisten kanssa tavalla tai toisella toimiville tämä on merkittävä virhe. … Continue reading "Kuvaaja, taittaja, graafikko, toimittaja: opettele erottamaan mehiläinen, kimalainen ja ampiainen"

HS:n toimittaja teki virheen, jota ei halunnut korjata

Tekstin loppuun on tehty päivitys 22.5.  Tiedättehän Journalistin ohjeet? Kuten “Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen”, “Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu” ja “Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa … Continue reading "HS:n toimittaja teki virheen, jota ei halunnut korjata"

Hunajaviestijästä kirjailijaksi

Tämä blogi on ollut hiljaa todella pitkään. Minä en kuitenkaan ole ollut hiljaa, vaan olen keskittänyt viestintäenergiani hunajaan. Yli kolme vuotta sitten aloitin työt Mehiläishoitajain liitossa. Välissä olin vuoden äitiyslomalla: kiitos vaan liitolle, joka uskalsi palkata juuri avioituneen, yli kolmekymppisen naisen vakituiseen työsuhteeseen (kaikki työnantajat eivät vissiin moista rohkene tehdä). Nyt äitiysvapaan jälkeen olen taas … Continue reading "Hunajaviestijästä kirjailijaksi"

Tulossa hunajaista työelämää eli uudet kuviot kutsuvat

Reilu neljä vuotta yrittäjänä päättyy osaltani vuodenvaihteessa.On ollut hienoa ja erittäin opettavaista, mutta tuntuu, että nyt kaipaan mahdollisuutta keskittyä kunnolla johonkin tiettyyn tehtävään. Sopiva työ löytyi Suomen Mehiläistenhoitajain liitosta. Minulla on erinomaiset perusteet: pääsen kehittämään hunajaviestintää, kouluttamaan, kirjoittamaan ja näkemään työni tuloksia. Ihastuin hunajaan tuotteena lopullisesti Sveitsissä. Siellä mehiläiset tuntuivat kuuluvan lähes kaikkien maatilojen pihapiiriin, … Continue reading "Tulossa hunajaista työelämää eli uudet kuviot kutsuvat"

Ura, koti, yksilöllisyys, hyvinvointi

Pistänpä nyt talteen pari työtä, kohtuullistamista ja arkea käsittelevää blogikirjoistusta, ilman sen suurempaa analysointia. Ensiksi vanhempi eli Esinetarinoista: “Ennen kaikkea pieni elämä on pirun tavallista, ja sehän ei käy. Kaikkien tulee erottua massasta (lievä paradoksi, eh?) ja olla jotain enemmän. Tämä samainen yksilöllisyyshype ajaa nuoria haluamaan julkkiksiksi, koska julkkis on jotenkin enemmän olemassa, koska se … Continue reading "Ura, koti, yksilöllisyys, hyvinvointi"

Sveitsi-blogi vei takaisin helppoon arkikirjoitteluun

Terveiset Sveitsistä! Ensimmäinen viikko puolivuotisesta on nyt takana, ja arkista turinointia ja kuvien jakamista varten perustin blogin. On ollut mukavaa palata tuollaiseen arkiblogiin, jossa oleellisinta on kertoa kuulumisia, kokemuksia ja ajatuksia. Tässä välillä on tuntunut, että blogauskynnys on noussut itsellä kohtuuttoman korkeaksi, koska on ajatellut, että pitää olla nokkela ja nerokas. Puolen vuoden Sveitsi-blogissa ei … Continue reading "Sveitsi-blogi vei takaisin helppoon arkikirjoitteluun"

Urbaani sopeutuja, on/off-maailman kasvatti vai rokan syövä rohkea?

Viime viikolla minulla oli ilo päästä kuuntelemaan futuristi Elina Hiltusen (joka on minulle tullut tutuksi aikoinaan ennen kaikkea Heikot signaalit -blogistaan) kertomana Finpron ajatuksia tulevaisuuden kuluttajista. Nuo kolme mainittua ihmisryhmää kuuluvat Finproon syyskuussa julkaisemiin tulevaisuusnäkymiin, ja moni kohta kuulosti kovin tutulta jo pelkästään oman elämäni perusteella. Urbaani sopeutuja kierrättää, keksii ja kehittää. Uuden urbaaniuden myötä … Continue reading "Urbaani sopeutuja, on/off-maailman kasvatti vai rokan syövä rohkea?"