Syötkö väärennettyä ruokaa?

Tammikuussa 2020 julkaistu tietokirjani käsittelee ruokaväärennöksiä eli elintarvikepetoksia. Kirja on ostettavissa mm. Innon nettikaupasta

Kiinnostuin aiheesta työskennellessäni hunajan parissa ja opittuani, että globaaleilla hunajamarkkinoilla suuri osa hunajista on väärennettyjä. Yleisiä väärennösten kohteita ovat myös esimerkiksi oliiviöljy, viinit, kala, luomutuotteet ja mausteet. Väärennöksiä voi kuitenkin olla missä tahansa elintarvikkeessa: pullovedessä, perunassa, viskissä tai mansikkahillossa. Mitä enemmän taustalla on toimijoita ja mitä pidempi on elintarvikeketju, sitä suuremmaksi kasvaa myös väärennösriski.

Mikään uusi ilmiö väärentäminen ei kuitenkaan ole, vaan esimerkiksi viinejä on väärennetty suunnilleen niin kauan, kuin niitä on valmistettu. 1800-luvun teollistuminen ja heikko lainsäädäntö synnytti laajan joukon erilaisia väärennöksiä. 

Hevosenlihakohun myötä EU:ssa havahduttiin elintarvikepetoksiin toden teolla 2010-luvulla. Nykyisin petosten taustalla on usein järjestäytynyttä rikollisuutta, mutta huijauksia tehtaillaan hyvin erilaisista taustoista käsin. Suomalaisille väärennökset eivät yleensä aiheuta terveysriskejä, mutta tietysti petokset esimerkiksi vääristävät kauppaa.

Globaalisti ajatellen väärennökset mm. heikentävät ruokaturvaa erityisesti kehittyvissä maissa, ja ruokaketjun laiton toiminta, esimerkiksi ylikalastus, aiheuttaa paljon eettisiä ja ekologia ongelmia.

Kirjan julkaisi Into-kustannus.

Kirjasta sanottua:

”Kirjassa on tukuittain kiinnostavia yksityiskohtia. Mistä esimerkiksi voi tietää, onko suomalaisena poronkäristyksenä myydyssä ruoassa Lapin poroa eikä vaikkapa saksanhirveä? Ainakin siitä, että porossa on jonkin verran Tšernobylin onnettomuuden ja Neuvostoliiton tekemien ydinkokeiden aiheuttamaa säteilyä.”
Eeva Eronen, Talouselämä 12.3.2020

Mari Koistisen Syötkö väärennettyä ruokaa? (Into) kartoittaa alaa Lontoon 1700-luvun leipähuijauksista vuoden 2015 Perniön Liha -kohuun, jossa kotimaisiin makkaroihin päätyi myös ulkomaista lihaa. Huijaus voi koitua kuolemaksi, kuten Kiinan äidinmaidonvastikeväärennöksissä.”
Matti Komulainen, Suomen Kuvalehti 31.1.2020

”Kiinnostavasti ajankohtaisesta ja tärkeästä aiheesta kirjoitettu #kirja. Hyvin koottu kokonaisuus. [ – – – ] Kun sain kirjan kirjastosta, luin yhdeltä istumalta reippaasti yli sata sivua.”
Vilja Tähtinen Twitterissä 17.1.2020

Kirjan sisällys: 

1. Ruokaväärennösten resepteissä riittää vaihtoehtoja
2. Ruokaväärennösten pitkä historia
3. Hevosenlihaskandaali herätti Euroopassa
4. Lihatuotteissa ja kananmunissa tarjoillaan laaja väärennöskattaus
5. Laiton kalastus tuottaa väärennöksiä
6. Oliiviöljy on liemessä väärennösten vuoksi
7. Maitoa vai vesimaitoa? Mozzarellaa vai juustonkaltaista tuotetta?
8. Hunajan sokaisevaa makeutta
9. Maustehyllyä maustavat väriaineet, lyijy ja lehtisilput
10. Kahvin ja teen kulku hämärtyy
11. Väärennöksiä nestemäisessä muodossa: huijareiden viina tappaa
12. Viljat ja riisi voivat muuttua todellisuutta laadukkaammiksi
13. Allergiapähkinät ja ravintolisät purtaviksi
14. Luomu ei ole luomua tai gluteeniton gluteenitonta
15. Muun maan mansikka
16. Vääriä päiväyksiä, vajaita kiloja ja laittomia torjunta-aineita
17. Ravintoloissa kiehuu ruuan alkuperän epäselvyys ja harmaa talous
18. Ruokaväärennösväite ei ole aina totta: muoviriisiä ja muita huhupuheita
19. Kuka valvoo ja miten?
20. DNA-pätkiä ja isotooppeja: laborotorioissa paljastetaan väärennöksiä
21. Ruokapettymykset: kun tuote on muuta kuin kuluttaja kuvitteli
22. Miltä näyttää ruokaväärennösten tulevaisuus?
23. Näin minimoit ruokaväärennökset lautasellasi