Kauniita, pyöreitä omenia ja tomaatteja. Runsaina lainehtivia viljapeltoja. Valtavia määriä lypsäviä lehmiä ja huimaa vauhtia kasvavia sikoja ja broilereita.
Viimeisen reilun sadan vuoden aikana tehty jalostus on yksi taustatekijöistä sille, että me suomalaisetkin syömme nyt monipuolisesti ja runsaasti.
Mutta jalostuksella on myös varjopuolensa. Jalostus on esimerkiksi kaventanut monien kasvilajien ja eläinrotujen geeniperimää niin, että ne ovat alttiimpia esimerkiksi erilaisille taudeille. Samalla, kun jalostus on muokannut broilerien lihaksien kasvamaan vauhdilla massiiviseen kokoon tai lisännyt lehmien maitomäärää, se on aiheuttanut eläimille erilaisia terveysongelmia.
Jalostuksen viimeisten vuosikymmenten suuri teema on ollut geenimuuntelu. Sen lisäksi jalostuksessa on paljon muuta, mistä pitäisi puhua. Kun ympäristökriisit heikentävät ruuantuotannon mahdollisuuksia, millainen jalostus tukisi tulevaisuuden ekologisempaa ja eettisempää maataloutta? Kuka päättää, keskitytäänkö kasvattamaan eläinten kasvua vai lisäämään hyvinvointia?
Hyvä paha jalostus -kirja kertoo monipuolisesti kasvin- ja eläinjalostuksesta ja sen merkityksestä ruuantuotannolle.
Kustantaja: Vastapaino
Kirjasta sanottua:
“Kirja piirtää myös käypää kuvaa erilaisista ruuantuotannon riippuvuussuhteista ja maatalouden rajusta rakennemuutoksesta. Tilakoot kasvavat, mutta samaan aikaan tilojen ja eläinten kokonaismäärä vähenee. Kun Suomessa oli sata vuotta sitten noin 1,3 miljoonaa lypsylehmää, oli niiden määrä viime vuonna 243 000. Toisaalta yhden lehmän vuodessa tuottama maitomäärä on sadan vuoden takaiseen verrattuna nyt moninkertainen, eikä lihankaan tuotanto ole vähentynyt, ei absoluuttisesti, eikä ”hyötyeläinyksikköä” kohden. Kaikenlaatuinen tehokkuuden kasvu on tietysti pitkälti juuri jalostuksen ansiota, jos kohta myös eläinten rehu on nykyisin aiempaa ravitsevampaa.”
Kari Heino, Kulttuuritoimitus
“Koistisen kirjan lukemalla oppii jalostuksen historiasta, nykykäytännöistä ja tulevaisuuden avainkysymyksistä. Käytännön esimerkkejä riittää. Jalostustyön tuloksia on joka päivä lautasellamme, alalla on lähes monopoliasemassa olevia yrityksiä isoine rahoineen, mutta myös paljon pyyteettömiä ruohonjuuritason harrastajia. Jalostus on ruokapolitiikkaa ja täynnä yllätyksiä. Koistinen on ottanut aiheen hyvin haltuun, ja aihetta hyvin kuvaavien kansien välistä tämä tieto tarjoillaan lukijalle erittäin mukavassa muodossa.”
Kaarina Kärnä, Elintarvike ja Terveys 1/2024
“Kokonaisuudessaan kuluttajien tietämys jalostuksesta voi kuitenkin olla aika ohutta, jopa olematonta.
Mari Koistinen paikkaa tätä tiedon aukkoa yleistajuisella tietokirjallaan Hyvä paha jalostus. Teoksessaan hän käy käy läpi kasvin- ja eläinjalostuksen nykytilaa, jalostuksen merkitystä ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella sekä jalostuksen roolia globaalin ruokaturvan tavoittelussa.”Marjo Jääskä, Yliopisto-lehti 2/2024
Kirjan sisällys:
Alkusanat
1 Viljelyn ja jalostuksen perusjuurilla
Lajeista lajikkeisiin ja roduista hybrideihin
Käytämme ruuaksi vain pientä osaa kasveista
Jalostuksessa yhdistetään valittuja hyviä geenejä
Kasvien kasvusta ja lisääntymisestä
Erikoisempaa pölytystä: vanilja ja viikuna
Valinta- ja risteytysjalostus sekä mutaatio
Kaksoishablodien käytöstä genominmuokkaukseen
Keinosiemennys, alkionsiirto ja eläinten kloonaaminen
2 Jalostuksen historiaa ja nykypäivää
1800-luku loi perustan nykyjalostukselle
1900-luvun alussa uudet opit käyttöön
Geeniteknologia mullistaa jalostusta
Kritiikissä kyse paljon muustakin kuin geeniteknologiasta
Geenisakset kiistakapulana
Oranssin petunian tarina
Suomen kasvinjalostuksen historiaa
Laukkahevoset kirittivät eläinjalostusta
Metrilehmistä kymppitonnareihin
3 Määrää, laatua ja riskejä
Vihreä vallankumous vehnällä ja riisillä
Maatalous, ilmastokriisi ja ruokaturva: onnistuuko uusi vihreä vallankumous?
Yleistä peltokasvien jalostuksesta
Lisävitamiineja ja muita jalostusesimerkkejä
4 Parempia viljoja, papuja, perunoita ja marjoja
Elintarvikkeeksi vai rehuksi?
Peruskauraa vai jotain muuta?
Homeita, ruostetta ja tuhohyönteisiä vastaan
Vaatimattomasta kaurasta huipputuotteiksi
Palko- ja öljykasvit kiinnostavat
Härkäpapu ja herne ovat kehittyneet monin tavoin
Öljykasveissa tuholaishaasteita
Perusruoka peruna ja vanha tuttu nauris
Hedelmäosastolla ulkonäöllä on merkitystä
Granny Smith -omenasta ja kitkeristä vesimeloneista
Karviaisesta mesimarjaan ja päärynään
Oman maan mansikat
5 Enemmän lihaa, maitoa ja munia sekä terveysongelmia
Maitotuotto on oleellinen osa lehmien jalostusta
Genomisen tiedon jalostusarvoindeksit
Keinosiemennystä, sukupuolitoiveita ja alkionsiirtoja
Stressinkestäviä, nopeasti kasvavia sikoja
Halotaanitestauksesta kestäviin emakoihin
Vapaata porsintaa, luonnetta ja fosforipäästöjä
Suorituskykyiset broilerit ja tehomunijakanat
Broileri saapui toisen maailmansodan jälkeen
Kanat munivat luonnottoman paljon
Suomenlammas on tärkein lammasrotumme
Mehiläisiäkin keinosiemennetään
Kirjolohelle tehokkaampaa kasvua ja vähemmän pilkkuja
Kasvua, terveyttä ja syötäviä naaraita
Emokalat tarkkailussa
6 Jalostus, yhteiskunta ja yritykset
Siemenet ovat poliittisia
Neljä suurta globaalia kasvinjalostusyritystä
Myös eläinjalostus on kansainvälistä
Geenivaroja suojellaan tulevaisuutta ajatellen
Huippuvuorten Holvin huippusäilytys
Alkuperäisrodut halutaan säilyttää geenivaraohjelmalla
Loppusanat
Kiitokset
Lähteet