Kuluttajavirasto ja tietosuojavaltuutettu haluavat tiukentaa “kerro kaverille” -meininkiä. Näkemyksen mukaan viestin vastaanottajalta on pyydettävä lupa ennen viestin lähetystä, jos kyseessä on yrityksen valmiiksi laatima viesti. Myös palkinnoilla houkuttelusta tulee kiellettyä, ja viestin lähettäjän on saatava tietää viestin sisältö:
“Jotta yrityksen ei tarvitsisi pyytää ennakkosuostumusta, se ei voi myöskään luvata viestin lähettämisestä mitään palkintoa tai etua, kuten mahdollisuutta osallistua arvontaan tai parantaa omia voittomahdollisuuksia. Viestin lähettämisestä tai lähettämättä jättämisestä ei ylipäänsä saa aiheutua kuluttajalle mitään seurauksia. Lisäksi viestin lähettävän henkilön on saatava tietää lähettämänsä viestin sisältö.”
Kuten aiemmin on tullut todettua, niin minustahan tämä sähköpostimarkkinointi on jo kovin mennyttä aikaa. Itse en lähettele markkinoinnillisia tempauksia eteenpäin kuin poikkeustapauksissa, eikä niitä omaan sähköpostiinkaan juuri tule. Tekstiviesteissä ei ole ollut sitäkään vähään kaverivinkkausta.
Sähköiset markkinointikikat kehittyvät, joten tällaisia systeemejä toki pystytään helposti kiertämään. Eikä kaikkea kaverivinkkailua tässäkään ole tarkoitus poistaa: yksityishenkilöt toki saavat lähetellä kaikenlaisia viestejä keskenään, vaikka niitä linkkejä sivustoihin.
Mutta entäs sitten muu, vastaava markkinointi? Juuri eilen sain myyntipuhelun kuntokeskus Elixiasta, kun ystäväni oli oman liittymisensä yhteydessä antanut minun yhteystietoni. En tiedä, onko ystäväni saanut jonkun edun siitä, että antoi yhteystietoni vai mitä on taustalla.
Kyseessä ei ole sähköinen suoramarkkinointi, mutta vielä häiritsevämpi tapa. Parempi olisi ollut se (perinteisempi tapa), että ystäväni olisi saanut mahdollisuuden tarjota minulle ilmaista tutustumiskäyntiä seurassaan.
Nyt kyseltiin kuntoiluharrastuksestani ja kun kerroin, että tällä hetkellä tarpeeni ovat sen suhteen tyydytetyt, puhelu loppui ihan hyvässä hengessä. Linjan toisessa päässä oli ihan mukavankuuloinen henkilö, enkä minä osaa olla hirveän tyly sellaisille.
Kaverisuosittelu nähdään kovin toimivana, ja aitona toimintana se sitä tietysti onkin. Jos ystäväni vaikka parin kuukauden päästä kehuu Elixiaa, niin tietysti häntä uskon. Mutta ei minulle sentään riitä se, että minulle tulee puhelu, jossa kerrotaan ystävän antaneen yhteystietoni.
– – –
Muotoilujournalismista kiinnostuneille ja sitä seuraaville tiedoksi Vaasan yliopiston Muotoilujournalismipalkinto:
“Kilpailun tavoitteena on kohottaa muotoilusta kirjoittamisen vaikuttavuutta ja tasoa sekä pyrkiä yleisesti edistämään alan monipuolista ja taitavaa kirjoittamista.
Kilpailuaika on 1.1.–31.12.2008. Kilpailuun voivat osallistua kaikki kirjoittajat, joilta on julkaistu muotoiluun liittyvä juttu tai artikkelisarja missä tahansa Suomessa ilmestyvässä sanoma- tai aikakauslehdessä vuoden 2008 aikana.”
Mainiota!
“Päivän paras uutinen löytyi MariKoon blogista…“
Jäin itse miettimään että onko tämä taas uusi esimerkki siitä että “viralliset” tahot reagoivat liian myöhään asioihin joita he eivät koskaan ole oikein ymmärtäneet. Kielletään sellaisia asioita joita on median erilaisuuden takia älytöntä kieltää. Vaikka tämä ei tietenkään vedä vertoja tekijänoikeuksien problematiikkaan, näen molemmissa kuitenkin samoja piirteitä.
En väitä että “kerro kaverille” olisi hyvä markinointikeino mutta onko se asia johon kannattaa puuttua? Mihin laitetaan raja yrityksen masinoimalle ja aidolle kaverivinkkailulle ja kuinka sitä valvotaan?
“Mutta entäs sitten muu, vastaava markkinointi? Juuri eilen sain myyntipuhelun kuntokeskus Elixiasta, kun ystäväni oli oman liittymisensä yhteydessä antanut minun yhteystietoni. En tiedä, onko ystäväni saanut jonkun edun siitä, että antoi yhteystietoni vai mitä on taustalla.”
Elixia on hyvä, mutta kallis sali, joka vaatii sitoutumista alussa vuodeksi ja sit saa lopettaa sen jälkeen kuukausikohtaisesti. Muistan, että ne antais aika kepeästi viikon tai kahden kokeiluaikoja liittymisestä kiinnostuneille. Sillon 2003 uudet jäsenet saivat lahjoittaa tällaisia kokeilukausia tai kokeilukertoja kavereille. Noi tarjoukset voi ihan hyvällä omallatunnolla käyttää, jos on sen verran nahkaa, että salille mennessä jaksaa kuunnella muutaman minuutin esittelylöpinää. Rajoitus on, et täysimmille tunneille ei kokeilijat pääse viemään maksavilta paikkoja, which is nice.
Jos nyt pitäis kaupalliselel salille Yliopistoliikunnan helmoista siirtyä niin Essport kiinnostais eniten. Yhtä hyvät tilat ja sijainti kannaltani kuin kuin Elixia Alexiumilla, mutta ei vuosisopparia. Alexiumissa vaan oli joitakin todella helmiä ohjaajia, jollaisia en Essportissa 5 kertaa heti sen avaamisen aikoihin käymällä spotannu.
Erkka: Samaa mieltä siitä, että hyvä vaan, kun hommaa edes pyritään laittamaan kuriin.
Hannu: Hidastahan tämä reagointi on, mutta ehkä tässä nyt kuitenkin linjataan pohjaa myös tuleville markkinointikeinoille. Kaverille saa vinkata, jos haluaa, mutta ei ihan miten vain yrityksen ohjailemalla tavalla. Täydellinen valvonta on tietysti mahdotonta: markkinoinnin valvonta taitaa tällä hetkellä kokonaisuudessaan mennä niin, että ihmiset ilmoittavat mainonnan sääntöjen vastaiseksi kokemastaan esim. kuluttajavirastoon ja sitten niitä tutkitaan (hitaasti, mutta tutkitaan kuitenkin). Kunhan tästä tulee ennakkotapauksia, niin se rajanveto varmasti konkretisoituu.
Suviko: Minulla on joku henkinen kynnys kaikille kaupallisille saleille. Ja nuo vuosisopparit on kyllä ärsyttävä vitsaus. Jos nyt edes sinne yliopistoliikunnalle joskus raahautuisin… Olen jollain esittelytunnilla joskus käynyt, eli kestän kyllä ne myyntilöpinät, mutta en vaan ole koskaan ollut suuri ohjatun ryhmäliikunnan tai kuntosalien ystävä, ennemmin hölkkään itsekseni tai pelaan sulkapalloa, sählyä tms. Mut kuntonyrkkeily ja pilates on kokeiltuja ja minulle sopiviksi havaittuja, joten lähinnä sen tyyppisistä voisin innostua.