Kuluttajaviraston Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta -julkaisusta sattui silmiin luottojen markkinoijille kohdennettu viesti siitä, että heidän pitäisi valvoa, missä ympäristössä eli millaisella nettisivustolla heidän mainoksensa näkyy. Tässä yhteydessä oli otettu kantaa myös blogeissa näkyvään mainontaan seuraavasti:
“Kuluttajavirasto on huomauttanut muutamaa yritystä siitä, että niiden luottoa tarjoavia verkkosivuja on markkinoitu Internetissä blogityyppisellä sivustolla. Tämän sivuston kaupallinen tarkoitus ei käynyt selkeästi ilmi, sillä mm. pikavipeistä ja pokerinpelaamisesta annettiin tietoa artikkelein, jotka muistuttivat viralliselta tai puolueettomalta taholta annettavaa tietoa sekä kehottivat lainanottoon.
Kun yritysten sivuille johtavia mainosbannereita oli siroteltu taajaan ympäri blogia, myös sivun sisältöä oli arvioitava osana markkinointia. Yrityksiä kehotettiin vastaisuudessa huolehtimaan siitä, ettei mainosmateriaalia päädy asiattomasti luotonottamiseen tai pokerinpeluuseen houkutteleviin asiayhteyksiin. Siitä huolimatta, ettei yritys suoraan vastaa bloginpitäjän teksteistä, sen on kannettava vastuunsa siitä, missä yhteyksissä sen mainos esiintyy.”
En edelleenkään ole hakukonemarkkinointitietämyksessäni kovin pitkällä, joten en tiedä, miten hyvin markkinoija voi viestejään esimerkiksi blogeissa kohdentaa. Ovatkohan Google-mainonnan keinot tällaiseen hallintaan sopivat? Entäs Gmailin mainokset? Pitääkö luottoa tarjoavien yrityksen jättäytyä kokonaan näissä yhteyksistä mainostamisesta?
Varmaan meistä jokainen on joskus hieman huvittunut siitä, että Google-mainos ja blogin sisältö ovat itse asiassa melkein vastakkaisia. Eli esimerkiksi vaalien aikaan kokoomuslaisen mainos näkyy vasemmiston kannattajaksi julistautuneen blogissa jne.
Tietysti luottoon ja lainaan liittyvä mainonta on vakavampaa. Ei liene myöskään yrityksen etu, että jos blogi kehuu suuresti pikavippien ottamista pokerinpeluuta helpottamaan, niin siellä sitten näkyy peruspankin mainos. Ihan kuten muussakin mainonnassa valitaan ne välineet, lehdet tai tv-ohjelmat, joissa ollaan mukana. Netti ja blogit ovat vain on paljon monimutkaisempi tässä suhteessa.
Mutta kuten sanottu, en ole aiheen asiantuntija, joten joltain löytyy varmaan asiantuntevampi kommentti. Herätti vain mielenkiinnon se, että kuluttajavirasto on tällaiseen puuttunut.
Minusta kuluttajaluottojen mainostamisen pankkien saittien ja konttoreiden ulkopuolelella voisi kokonaan kieltää.
Käsittääkseni Adwords-mainostaja valitsee vain hakusanoja joilla sivu tulee esiin ja Google sitten päättelee mitä kontekstia mainoksia julkaisevat sivustot edustavat ja valikoi mitä siellä näytetään automaattisesti. Julkaisija voi laittaa mustalle listalle mainoksia, mutta epäilen ettei mainostaja voi vaikuttaa siihen missä mainokset näkyvät.
Tuon kuvailun perusteella kuulostaa siltä, että nuo sivustot joista huomautettiin olivat ehkä hakukoneoptimoituja klikkipyydyksiä enemmän kuin ihan täysiä blogeja. Mielenkiintoinen tilannehan tästä syntyy, koska tuollaisia tosiaan tehdään puhtaina markkinointisivustoina joihin upotetaan sitten mainoksia melkein kuin osaksi varsinaista sisältöä eli niitä kyllä hyvinkin voi pitää. Yritykset eivät itse kontrolloi markkinointiviestiään lähes lainkaan, mutta maksavat kolmansille osapuolille tuloksen mukaan.
Slux, kiitos informaatiosta. Ja totta tuo kommenttisi markkinointisivustoista: blogityyppisiä sivuja tehtaillaan kieltämättä ihan vain markkinointimielessä ja yrityksen on hankala valvoa, missä yhteydessä omat mainokset näkyvät.