Kärsivien kirjolohien jalostuksessa painaa eniten raha ja kasvu

Viikko sitten Ylen MOT julkaisi Kipeäksi kasvatettu kirjolohi -ohjelman. Siinä Oikeutta eläimille -järjestön kuvaama materiaali toi hyvin esiin kirjolohien elämän kurjuutta, kipua ja ankeutta sekä muita ongelmia. Kasvatettu kala on osa teollista ruokabisnestä, ja siellä jyllää raha, vaikka kuinka alan edustajat vakuuttaisivat, että eläinten hyvinvointi ja terveys on tosi tärkeää. Minäkin ostin kirjolohta vielä sen … Continue reading "Kärsivien kirjolohien jalostuksessa painaa eniten raha ja kasvu"

Jos broilerituotannon tilalla olisi seitantehtaat

“Ajattele, miten toisenlaista voisi olla, jos silloin joskus sata vuotta sitten amerikkalaiset olisivatkin ryhtyneet kehittämään seitanbisnestä eivätkä broilereita”, totesin kumppanilleni tänään. Seitania on valmistettu kauan Aasiassa, ja kyseessähän on proteiinipitoinen, vehnägluteenista valmistettu tuote, joka taipuu moneen. Meillä voisi siis hyvin olla broilerisuikaleiden, -leikkeiden ja -nugettien tilalla kaikenlaisia eettisiä, ekologisia ja halpoja seitanvalmisteita arkisessa käytössä, jos … Continue reading "Jos broilerituotannon tilalla olisi seitantehtaat"

Hyvä paha jalostus -kirja kertoo ruuantuotannon taustalla olevasta jalostuksesta

Muutama vuosi sitten totesin, että haluaisin tietää enemmän kasvin- ja eläinjalostuksesta. Broilereiden jalostaminen sairaaksi oli ollut paljon esillä, samoin geenimuuntelu, mutta mitä kaikkea jalostukseen liittyy? Millainen on kasvin- ja eläinjalostuksen historia ja merkitys? Miten jalostusta tehdään? Kuka tekee? Millä periaatteilla? Miten jalostus vaikuttaa ruuantuotantoon? En löytänyt aiheesta suomalaista yleistietokirjaa, joten ajattelin, että kenties voisin tehdä … Continue reading "Hyvä paha jalostus -kirja kertoo ruuantuotannon taustalla olevasta jalostuksesta"

Lautasmatka-kirjani sukeltaa ruokaan liittyviin tarinoihin

Pidän ruuasta, kirjoittamisesta ja tarinoista. Joten miten mahtavaa olikaan tehdä Lautasmatka-kirja, jota varten sain penkoa esimerkiksi tomaattia, kahvia, suolaa, sokeria, muskottia, 1960-luvun margariiniskandaalia, hampurilaisravintoloita, lemmenruokia, 1990-luvun rasvattomuusintoilua, maidon roolia Suomessa, kasvissyönnin ja purukumin historiaa, vitamiinien keksimistä, kultaista riisiä ja broilereiden maailmanvalloitusta. Moni näistä aiheista oli minulle tullut jollain lailla tutuksi vuosien aikana, mutta nyt sain … Continue reading "Lautasmatka-kirjani sukeltaa ruokaan liittyviin tarinoihin"

Jos todellinen ruokakriisi iskisi, voisimme syödä myös rehuviljaa

Vuosien aikana olen usein päätynyt keskustelemaan viljasta, sen viljelystä, käytöstä ja laadusta. Nyt, Venäjän hyökättyä Ukrainaan, aihe on taas vahvasti esillä.  Viljan tuotantoon ja laatuun liittyy usein muutamia usein esitettyjä kommentteja, jotka eivät aina pidä paikkaansa. Käyn nyt läpi niitä. Viljelyyn ja viljaan liittyy silti paljon muutakin, joten tämä on tietysti vain kapea osa kaikesta … Continue reading "Jos todellinen ruokakriisi iskisi, voisimme syödä myös rehuviljaa"

Hävikkipuhe johtaa kuluttajia ja päättäjiä harhaan

Tekstiä päivitetty lisäämällä graafit sekä kommentteja ja linkki Hesarissa julkaistuun mielipidekirjoitukseemme. Vielä muutama vuosi sitten ajattelin, että on tärkeää puhua kuluttajille ja päättäjille ruokahävikistä. Enää en ajattele niin. Sen sijaan koen, että hävikistä puhutaan liikaa ja siitä kerrotaan tietoja, jotka johtavat meitä harhaan. Kuluttajahävikkitoimilla ei ole juuri merkitystä ympäristövaikutusten vähentämiseen “Ruokavalion ilmastovaikutukset ja rehevöittävä potentiaali … Continue reading "Hävikkipuhe johtaa kuluttajia ja päättäjiä harhaan"

Antibioottiresistenssinkin taustalla on halvan lihan runsas tuotanto

Antibioottiresistenssi (bakteeri kykenee vastustamaan antibioottia eli tulee sille resistentiksi, jolloin kyseistä antibioottia ei voi enää käyttää tämän bakteerin aiheuttamien infektioiden hoidossa) on viime vuosina aina välillä saanut näkyvyyttä. Silti tuntuu, ettei sen taustoja ja merkitystä vielä silti oikein ymmärretä. Niinpä tartuin innolla infektiosairauksien dosentin ja apulaisylilääkäri Reetta Huttusen ja toimittajan ja tietokirjailijan Salla Nazarenkon kirjaan … Continue reading "Antibioottiresistenssinkin taustalla on halvan lihan runsas tuotanto"

”Pitäisikö julkisin varoin tuetun ruokailun olla nykyistä terveellisempää ja ympäristöystävällisempää?”

Helmikuussa Yle oli tehnyt kyselyn, jossa yksi kysymys oli ”Pitäisikö julkisin varoin tuetussa ruokailussa (esimerkiksi koulut ja sairaalat) painottaa kasvisruokaa nykyistä enemmän?” Suunnilleen yhtä moni oli ajatusta vastaan ja sen puolella. Nuorimmasta vastaajajoukosta, 18–24-vuotiaista, kuitenkin suuri osa eli 67 prosenttia koki, että näin pitäisi tehdä. Mutta entä jos kysymys olisi:”Pitäisikö julkisin varoin tuetun ruokailun olla … Continue reading "”Pitäisikö julkisin varoin tuetun ruokailun olla nykyistä terveellisempää ja ympäristöystävällisempää?”"

Mitä halusin sanoa ruuasta Riku Rantalan ilmasto-ohjelmassa?

Tänään 30. marraskuuta Neloselta lähetetään Riku Rantala & Sata kysymystä ilmastosta -ohjelman ruokajakso. Olin siinä mukana fiksujen ja mukavien Saara Kankaanrinnan (Baltic Sea Action Group) ja Juha-Matti Katajajuuren (Luke) kanssa. Mutta koska viestintä on tunnetusti vaikeaa, niin varmasti osittain höpöttelin tarpeettomia ja samalla unohdin sanoa jotain oleellista. Siksi siis blogimuodossa tiivistys siitä, mitä haluan ruokavalinnoista … Continue reading "Mitä halusin sanoa ruuasta Riku Rantalan ilmasto-ohjelmassa?"

Liikaa arseenia ja fluoridia teekupposissani?

Arseeni on raskasmetalli, josta on haittaa terveydelle ja jota saamme kehoomme ruokien ja juomien kautta. Tuoreessa Ympäristö ja terveys -lehdessä (8/2019, 54 – 59) on erikoistutkija, professori Kirsti Loukola-Ruskeeniemen kiinnostava artikkeli arseeniriskeistä. Erityisesti teehen liittyvät tiedot varmasti koskettavat monia teen ystäviä. Loukola-Ruskeeniemi työskentelee Geologian tutkimuskeskuksessa, jossa on analysoitu pääkaupunkiseudun juomaveteen haudutettua teetä. Näistä ei löytynyt … Continue reading "Liikaa arseenia ja fluoridia teekupposissani?"